Paavo Olkinuora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paavo Veikko Olkinuora (5. helmikuuta 1919 Viipuri27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen maatalouskaupan alan yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]

Olkinuoran vanhemmat olivat johtaja Antti Olkinuora ja Olga Tapanainen ja puoliso vuodesta 1943 kassanhoitaja Eila Saarnikko. Olkinuora tuli ylioppilaaksi Viipurin kaksoislyseosta vuonna 1938. Talvisotaan ja jatkosotaan osallistunut Olkinuora valmistui agronomiksi ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1947 ja meni Keskolle, jossa hän toimi sitten yli 30 vuoden ajan. Hän oli Keskolla ensin maatalousosaston väkirehu- ja lannoitekaupan johtaja, vuodesta 1948 maatalouskonekaupan johtaja, vuodesta 1960 koneosaston johtaja ja vuodesta 1968 Keskon koko maatalous- ja koneryhmän johtaja. Samalla hänestä tuli tuolloin johtokunnan jäsen aina vuoteen 1979 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Olkinuora oli paitsi Keskon maatalous- ja konekaupan merkittävä kehittäjä, myös useiden alansa eri järjestöjen ja yhdistysten vaikuttaja. Hän oli myös Antrea-Seuran puheenjohtaja ja Vuoksen Säätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Maanviljelysneuvoksen arvonimen Olkinuora sai vuonna 1975. Sotilasarvoltaan hän oli reservin yliluutnantti.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavo Olkinuora Biografiasampo. Viitattu 4.5.2022.
  2. Ihmiset. Kuolleet. Agronomi kehitti maatalouskonekauppaa. Maanviljelysneuvos Paavo Olkinuora. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 8.7.2001. Viitattu 4.5.2022.