Pöljän työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pöljän työväentalo
Osoite Seurantalontie 1, 71820 Pöljä
Sijainti Pöljä, Siilinjärvi
Koordinaatit 63°08′34″N, 27°36′19″E
Rakennuttaja Pöljän Työväenyhdistys ry
Omistaja Pöljän Eräveikot
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Korkeus 4 m
Kerrosluku 1
Kerrosala 211 m²
Tilavuus 641 m³
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pöljän työväentalo on Siilinjärven kunnan Pöljän kylässä sijaitseva työväentalo, jonka omistaa nykyään Pöljän Eräveikot. Pöljän kylä oli vuoteen 1925 osa Maaninkaa; tuolloin muodostettiin Siilinjärven kunta Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöljän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, ja yhdistys liittyi SDP:hen. Perustamisvuonna yhdistyksessä oli 30 jäsentä.[1] Työväentalo valmistui vuonna 1913. Talo oli takavarikossa sisällissodan aikana ja palautui yhdistyksen käyttöön keväällä 1919. Pöljän suojeluskunta myös maksoi yhdistykselle 306 markkaa vuokraa siltä ajalta, kun talo oli ollut sen hallussa. Sisällissodan jälkeisessä työväenliikkeen sisäisessä hajaannuksessa yhdistys päätyi kommunistiselle linjalle.[2]

Vuonna 1932 yhdistys lakkautettiin kommunistilakien nojalla, ja valtio myi talon Pöljän maamiesseuralle, joka käytti sitä omassa toiminnassaan reilun vuosikymmenen verran. Sotien jälkeen sosialidemokraattinen piiri sai lunastaa talon, vaikka SKDL oli Pöljällä sosialidemokraatteja suositumpi puolue. Piiri alkoi vuokrata taloa vuonna 1945 perustetulle Pöljän Sosialidemokraattiselle työväenyhdistykselle. Avajaiset pidettiin maaliskuussa 1949. Toiminta oli kuitenkin kannattamatonta, yhdistyksen toiminta hiipui nopeasti, ja vuonna 1954 (toisen lähteen mukaan 1956) talo myytiin jälleen Pöljän maamiesseuralle.[3][2] Vuonna 1998 talo siirtyi maamiesseuralta Pöljän Eräveikkojen haltuun, ja on edelleen vuonna 2022 Eräveikkojen omistuksessa.[4]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun talo oli saatu sisällissodan aikaisesta takavarikosta, toiminta lähti uudelleen käyntiin vilkkaana. Iltamia ja kokouksia pidettiin kuukausittain, ja etenkin torppariosasto oli toimelias.[2]

1930–1940-luvun takavarikon jälkeisissä avajaisissa vuonna 1949 puhumassa oli SDP:läinen valtiovarainministeri Onni Hiltunen. Avajaisia varten taloa siivottiin, korjailtiin ja tapetoitiin. Lisäksi se koristeltiin värikkäillä kreppipapereilla ja lipuilla. Tarjoiltavaksi kahvioon hankittiin täytekaramelleja, eukalyptuspastilleja, lakritsia, kolme koria olutta, kahvia yms. Kuopiolaiset ohjelmaryhmät esittivät ohjelmaa.[5]

Avajaisten jälkeen keväällä 1949 talolla pidettiin heti vappujuhlat, ja tansseja järjestettiin kyseisenä vuonna kuusi kertaa avajaisjuhlan ja vappujuhlan lisäksi. Tuloja tansseista tuli 2 500-8 500 markkaa illalta. Lisäksi taloa vuokrattiin ulkopuolisille. Paikallisia kommunisteja ei suljettu talosta pois, sillä jo 17. huhtikuuta 1949 SKDL:n Pöljän osasto kokousti talolla ja vuokrasi sitä omiin tansseihinsa. Talolla oli muutenkin runsaasti vuokralaisia: Pöljän Pienviljelijäin osasto, Karvasalmen sosialidemokraattinen työväenyhdistys, Kuopion poliisiyhdistys, Kolmisopen sotainvalidien kyläosasto, Siilinjärven työväen Voimistelu- ja Urheiluseura Vesa, Kasurilan Nuorisoseura, Sotainvalidien Pöljän osasto, Hökösen Pienviljelijät ja Kuuslahden Nuorisoseura.[5]

Lisäksi talolla esitettiin elokuvia. Vuosien 1949–1954 välillä talolla näytti elokuvia yhteensä yli 20 kiertävää elokuvayritystä. Monet niistä vierailivat Pöljällä useaan kertaan. Talolla vieraili myös kiertäviä teatteriryhmiä, ja Savon Maaseutunäyttämö ja Maaseututeatteri ry vuokrasivat näyttämöä esityksilleen.[5]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo on hirsirakenteinen, yksikerroksinen, pinta-alaltaan ennen laajennusta 211 m² ja noin 4 metriä korkea.[3] Talossa on juhlasali, johon mahtuu noin sata henkeä, sekä keittiö.[6] Siinä on myös 29 m² käytettävää ullakkotilaa. Vuoden 1945 jälkeen talo katettiin uudelleen ja siihen tehtiin myös sisäremontteja. Talon siirryttyä 1950-luvulla takaisin maamiesseuralle sitä korjattiin jälleen.[3] Pöljän Eräveikot on myös kunnostanut ja laajentanut taloa 2000-luvun puolella ja rakentanut tontille erillisen saunarakennuksen.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1906 1907. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 17.10.2022.
  2. a b c Roivainen, Aira: Pöljän työväenyhdistys 1918-1919 airaroivainen.blogspot.com. Viitattu 17.10.2022.
  3. a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
  4. Seurantalo Pöljän Eräveikot. Viitattu 17.10.2022.
  5. a b c Roivainen, Aira: Ministerivieras Pöljän talolla 1949 airaroivainen.blogspot.com. Viitattu 17.10.2022.
  6. a b Seurantalo Pöljän Eräveikot. Viitattu 17.10.2022.
  7. Oikeita ihmisiä Pöljän kulttuuripolulla hurmioitunut.blogspot.com. Viitattu 17.10.2022.