Siirry sisältöön

Oskari Räisänen

Wikipediasta
Oki Räisäsen pilapiirros Maakansa-lehdessä vuonna 1931: Kyösti Kallio yrittää muodostaa hallitusta ja punnitsee vaa’alla ministeriehdokkaita (T. M. Kivimäki, Juho Niukkanen, Paavo Virkkunen, Hjalmar Procopé).

Oskari Vilhelm (Oki) Räisänen (9. huhtikuuta 1886 Iisalmi 23. toukokuuta 1950 Helsinki) oli taiteilija ja Helsingin Sanomien pilapiirtäjä. Räisänen käytti myös nimimerkkejä Ansu, Okias, Räisänen, Räisäs-Oki, O. ja Savolaisia.[1]

Räisäsen vanhemmat olivat kelloseppä Heikki Räisänen ja Maria Kristiina Vahlberg. Hän kävi kaksi vuotta reaali- ja porvarikoulua ja opiskeli sitten Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1904–1907 sekä teki opintomatkan Pariisiin. Räisänen aloitti taiteilijauransa taidemaalarina ja saavutti kunnioitettavan tason muotokuvien tekijänä. Räisänen oli pilapiirtäjänä Maakansa-lehdessä 1930–1932 ja Helsingin Sanomissa 1932–1950, seuraten lehdestä toiseen pakinoitsija Eeroa (Lassi Hiekkala), jonka pakinoita kuvitti. Räisänen piirsi pilakuvia myös Tuulispää- ja Kurikka-huumorilehtiin. Pilapiirrosten ohella Räisänen maalasi myös muotokuvia ja kuvitti vuonna 1923 Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -teoksen. Teos oli merkkitapaus Suomen graafillisen taiteen historiassa. Räisänen osallistui yleisiin taidenäyttelyihin vuodesta 1906 lähtien ja piti kaksi yksityisnäyttelyä. Räisänen otti osaa myös Leipzigissa vuonna 1927 pidettyyn taidegrafiikkanäyttelyyn.[1]

Räisänen oli naimisissa vuodesta 1913 piirustuksen opettaja Anna-Liisa Liukun kanssa.

  • Savolaisia: Savolaisia reistauksia ja rustauksia, murrejuttuja. Tekijän kuvittama. Karisto 1921
  • Poliittista huumoria, valikoima Suomenmaassa julkaistuja päivän piirroksia. Oy Suomenmaa 1932
  • Poliittista huumoria. 1934
  • Lupsakoeta immeisiä. Helsingin Sanomat 1941
  • Nauruj juurta. Suomen Kirja 1943
  1. 1 2 Oki Räisänen 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 9.4.1936, nro 97, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.4.2026

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]