Oskari Kaakonkalvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskari Kaakonkalvo, vuoteen 1907 Kruskopf (30. joulukuuta 1866 Ristiina[1]14. tammikuuta 1923[2][3]) oli suomalainen urkuri, laulaja ja järjestöjohtaja.

Kaakonkalvon vanhemmat olivat johtaja Antti Kruskopf ja Eva Tapanainen ja puoliso vuodesta 1897 Katri Paavolainen. Kaakonkalvo kävi Viipurin lyseota vuoteen 1883 saakka, toimi sitten vt. opettajana kansakouluissa Johanneksessa ja Anttolassa ja valmistui Turun lukkari- ja urkurikoulusta 1888. Helsingin musiikkiopiston soololaulu- ja urkuritutkinnon hän suoritti 1895 ja opiskeli soololaulua Dresdenissä 1897–1898 ja Berliinissä 1906. Kaakonkalvo toimi kanttorina Valkjärvellä 1891–1900, Kuopion maaseurakunnassa 1900–1904 ja Helsingin vanhan kirkon kanttorina vuodesta 1904. Hän toimi myös laulunopettajana ja musiikkikriitikkona. Kaakonkalvo esiintyi konserttilaulajana Suomessa ja Saksassa ja oopperalaulajana useissa suomalaisissa oopperoissa. Hän esiintyi basso-osissa Wagner-oopperoissa sekä Oskar Merikannon ja Armas Launiksen oopperoissa. Kaakonkalvo oli Suomen Kanttori-urkuriliiton perustajia ja liiton ensimmäinen puheenjohtaja 1908–1922.[1][4][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 203. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
  2. Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 13, s. 117. Viipurin suomalainen kirjallisuusseura, 2001. ISSN 1236-4304. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Oskari Kaakonkalvo, Iltalehti, 15.01.1923, nro 11, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Suomen Kanttori-urkuriliitto. Historia. (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 20.9.2020)