Oskar Henrik Speitz
Oskar Henrik Engelbert Speitz (s. 18. joulukuuta 1843 Lempäälä) oli suomalainen arkkiveisujen tekijä. [1]
Speitzin isä oli kersantti Hans Henrik Speitz, joka kuoli jo 37-vuotiaana jättäen lesken ja alaikäisiä lapsia. Aatelisen Speitzin suvun kantaisä, lainlukija Hartvig Henrikinpoika Speitz oli hankkinut vuonna 1630 Lempäälästä Kelhon kartanon. Suku omisti tilan vuoteen 1833 saakka ja sen jälkeenkin heille jäi nautintaoikeus osaan tilasta ja he asuivat Vanhantalonniemellä kartanon entisessä päärakennuksessa. Oskar Henrik Speitz muutti 1859 Tampereelle ja meni työhön Finlaysonin kehräämöön. Hän ryhtyi sittemmin kiertäväksi vaatteiden ja arkkiveisulehtien kauppiaaksi. Hän teki myös itse arkkiveisuja sekä suomensi, muokkasi, kokoili ja teki lisäyksiä muiden tekemiin arkkiveisuihin. Speitz meni naimisiin vuonna 1870. [1]
Speitz julkaisi noin 10 arkkiveisuvihkosta ja toimi myös kiertävänä valokuvaajana ja tahkosi teräskaluja viisujen myynnin ohella. Vuonna 1878 (toisen lähteen mukaan 1888) Speitz jäi kiinni hevosvarkaudesta ja hänet tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön Mikkelin rangaistuslaitokseen. Hänet julistettiin kuolleeksi useita vuosikymmeniä myöhemmin.[2][1]
Speitzin tekemiä tai suomentamia arkkiveisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Petollinen neito. 1873
- Aalonski ja Emueli-arkkiballadi
- Rautatie Tampereella[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Eeva Anero : Oskar Henrik Speitz, lempääläissyntyinen arkkiveisunikkari, Lempäälän Joulu 1988, Lempäälä-Seura ry 1988, sivu 8-9
- ↑ Anna Kuismin : Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot: Arkkiveisujen tekijät, myyjät ja kuluttajat 1800-luvun Suomessa, Ennen ja nyt historian tietosanomat 1/2021