Opioidivieroitusoireyhtymä
Opioidivieroitusoireyhtymä on opioidiriippuvaisilla esiintyvien vieroitusoireiden kokonaisuudesta käytettävä nimitys.[1] Se on seurausta jatkuvan opioidien käytön lopettamisesta tai vähentämisestä.[2] Opioidivieroitusoireyhtymä voi aiheuttaa muun muassa ahdistuneisuutta, unettomuutta, kuumetta, pahoinvointia, ripulia, oksentelua, vapinaa sekä lihaskouristuksia ja -kipuja.[3][2]
Opioidivieroitusoireyhtymän vaikeusastetta voidaan mitata Clinical Opiate Withdrawal Scalella (COWS), jonka suurin mahdollinen kokonaispistemäärä on 47. 5–12 pisteen tulos viittaa lievään, 13–24 pisteen tulos kohtalaiseen, 25–36 pisteen tulos kohtalaisen vaikeaan ja tätä korkeampi pistemäärä vaikeaan opioidivieroitusoireyhtymään. Hoitomuotona voidaan käyttää vieroittautumista buprenorfiinin tai metadonin avulla.[1]
Opioidivieroitusoireyhtymä on henkeä uhkaava tila.[1][3] Ripuli ja oksentelu voivat hoitamattomina johtaa dehydraatioon, hypernatremiaan ja sydämen vajaatoimintaan.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mansi Shah, Martin R. Huecker, Opioid Withdrawal National Library of Medicine, viitattu 5.6.2023
- ↑ a b Opioidivieroitusoireyhtymä Terveyskirjasto 6.9.2021, viitattu 5.6.2023
- ↑ a b c Shane Darke, Sarah Larney, Michael Farrell, Yes, people can die from opiate withdrawal National Drug & Alcohol Research Centre, viitattu 5.6.2023