Operaatio Ivy
Operaatio Ivy oli kahdeksas Yhdysvaltain tekemistä ydinkoesarjoista. Se sisälsi kahden ydinpommin räjäytyksen Enewetak-atollilla, Marshallinsaarilla vuonna 1952.[1]
Kokeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ivy-sarjan ensimmäinen koe, Ivy Mike oli ensimmäinen onnistunut täysikokoisen Teller-Ulam rakenteisen vetypommin räjäytys. Muista vetypommeista poiketen Mikessa käytettiin fuusiopolttoaineena nestemäistä deuteriumia, minkä jäähdytys vaati kalliin ja hankalan kryogeenisen järjestelmän. Pommi räjäytettiin Elugelab-saarella ja se tuotti 10,4 megatonnin räjähdystehon, mikä oli noin 500-kertainen verrattuna Nagasakiin pudotettuun pommiin. Pommin uraanipohjainen fissio-osa tuotti noin kahdeksan megatonnia sen räjähdystehosta synnyttäen samalla valtavan radioaktiivisen laskeuman. Räjähdyksen seurauksena koko Elugelabin saari tuhoutui ja paikalle jäi noin 1,9 kilometriä leveä ja 50 metriä syvä vedenalainen kraatteri. Onnistuneen kokeen seurauksena Miken pohjalta kehitettiin Mark 16 -ydinpommi, joka kuitenkin korvattiin pian kiinteäpolttoaineisilla pommeilla onnistuneen Castle Bravo -kokeen jälkeen.
King[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjan toinen koe, Ivy King, on suurin tähän päivään mennessä räjäytty pelkkään fissioon perustuva ydinase. Tämä "Super Oralloy Bomb" oli tarkoitettu varasuunnitelmaksi, jos fuusiopohjainen pommi olisi epäonnistunut. King tuotti 500 kt:n räjähdystehon, joka oli noin 25-kertainen Fat Man-pommiin verrattuna.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Operaatio Ivy Wikimedia Commonsissa
