Kryogeniikka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kryogeniikka on fysiikan alue, joka tutkii materiaalien käyttäytymistä alle -150 °C (123 K) asteen lämpötiloissa. Kryotekniikka on yhdistävä termi kaikille niille tekniikan sovelluksille, joissa toimitaan kryoalueen lämpötiloissa. Kryo-sanaa voidaan käyttää etuliitteenä, kun halutaan tuoda esille, että kyseisessä sovelluksessa käytetään alhaisia lämpötiloja.

Sana kryo tai kryos (κρύο) on peräisin kreikan kielestä ja tarkoittaa jääkylmää.

Kryoalueen lämpötiloihin päästään kompressori-lauhdutintekniikalla. Nestemäinen typpi, happi ja argon valmistetaan tislaamalla ilmasta, joka on puristettu ja jäähdytetty -194 °C lämpötilaan. Tislauskolonnissa nestemäisestä ilmasta kaasuuntuu ensin typpi -196 °C asteessa, sitten argon -186 °C asteessa ja happi viimeisenä -183 °C lämmössä. Ilmasta tislaamalla saadaan myös jonkin verran muita jalokaasuja, kuten neonia. Heliumin valmistamiseksi etsitään heliumrikkaita ilmaseoksia esimerkiksi maanalaisista kaivoksista. Useissa kryotekniikan sovelluksissa haluttu kylmälämpötila saavutetaan käyttämällä nestemäistä typpeä.

Kryopumppu on tyhjiötekniikassa käytetty pumppu. Ennen kuin kryopumppua voidaan käyttää vakuumiastia pumpataan mekaanisella pumpulla 1 mbar tai alempiin paineisiin. Tämän jälkeen käynnistetään kryopumppu, jonka atomeja jäädyttämällä keräävä pinta jäähtyy -230 °C lämpötilaan. Kryopumpulla päästään hyvin alhaisiin paineisiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]