Onni Mäkelä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Alarik Mäkelä (12. toukokuuta 1916 Jyväskylä28. marraskuuta 1978 Kuopio) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Mäkelän vanhemmat olivat maanviljelijä Oskar Mäkelä ja Helmi Amanda Andstén ja puolisot vuodesta 1945 Raili Vappu Marjatta Aho ja vuodesta 1972 Kaija Anneli Nykänen. Mäkelä kävi oppikoulun ja valmistui sähköinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1942. Hän oli jo opiskeluaikana työskennellyt useissa eri sähkölaitoksissa ja osallistui sekä talvisotaan että jatkosotaan. Mäkelä oli 1944–1945 Viipurin maalaiskunnassa toimineen Viipurin ympäristön Sähkö -yhtiön toimitusjohtaja ja siirtyi sitten oululaisen sähköasennus- ja sähköalan vähittäiskauppayhtiö Pohjolan Sähkön tekniseksi johtajaksi. Jo 1946 hänestä tuli kuitenkin Oulaisiin pääkonttorinsa sijoittaneen alueellisen Revon Sähkö -yhtiön toimitusjohtaja. Mäkelä oli myös Oulaisten kunnanvaltuuston jäsen 1951–1952.[1]

Revon Sähkön hallintoneuvosto vapautti Mäkelän yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä helmikuussa 1952 ja hänen seuraajakseen tuli Sakari Sihvola. Mäkelä kutsuttiin kuitenkin samana vuonna Pohjois-Karjalan Sähkön toimitusjohtajaksi. Hän oli myös Puhoksen Voima -yhtiön toimitusjohtaja 1959–1978. Mäkelä paitsi rakennutti ja kehitti alueellista sähköverkkoa Pohjois-Karjalaan, myös hankki ja rakennutti sähkön tuotantoon vesivoimaloita sekä pyrki edistämään sähkön käyttöä kotitalouksissa. Yhtiö oli Suomessa edelläkävijä turpeen hyödyntämisessä energiantuotannossa jo 1950-luvulla ja kehitti kaukolämmön tuotantoa ja jakelua 1970-luvulla. Teollisuusneuvoksen arvonimen 1976 saanut Mäkelä jäi eläkkeelle syyskuussa 1978, mutta menehtyi jo saman vuoden marraskuussa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Biografia-sampo: Onni Mäkelä Viitattu 6.11.2021.
  2. Kuolleita. Onni Mäkelä. Helsingin Sanomat, 2.12.1978, s. 11.