Olof Widholm
Olof Eric Bernhard Widholm (30. kesäkuuta 1923 Helsinki[1] – 25. syyskuuta 2001 Espoo[2]) oli suomalainen lääkäri ja professori.
Widholmin vanhemmat olivat insinööri Eric Widholm ja Saimi Laakkonen. Widholm tuli ylioppilaaksi Ruotsalaisesta normaalilyseosta 1942 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1950. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1953. Widholm erikoistui naistentauteihin ja synnytysoippiin sekä serologiaan ja bakteriologiaan 1957, Helsingin yliopiston naistentautien ja syunnytysopin dosentti hänestä tuli 1958.[1] Widholm oli Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan apulaisylilääkäri 1963–1975 ja ylilääkäri 1975–1987 ja Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautiopin apulaisprofessori 1969–1974 ja professori 1975–1987. Hänen tutkimuskohteitaan olivat serobakteriologia, endokrinologia, obstetriikka, nuorten ja operatiivinen gynekologia sekä ultraäänitutkimus ja syöpä.[3][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
