Oliver Goldsmith

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oliver Goldsmith
Joshua Reynolds, Oliver Goldsmithin muotokuva, 1769–1770
Joshua Reynolds, Oliver Goldsmithin muotokuva, 1769–1770
Henkilötiedot
Syntynyt10. marraskuuta 1730
Kuollut4. huhtikuuta 1774
Kansalaisuus irlantilainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielienglanti
Tuotannon kielienglanti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Oliver Goldsmith (10. marraskuuta 17304. huhtikuuta 1774) oli irlantilainen kirjailija, runoilija ja lääkäri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Wakefieldin kirkkoherra (1766), paimenrunoelma The Deserted Village (1770) (veljen muistolle) sekä näytelmät The Good-Natur'd Man (1768) ja She Stoops to Conquer (1771, ensiesitys 1773). Hän kirjoitti myös teoksen "An History of the Earth and Animated Nature" ja hänen kirjoittamakseen oletetaan myös satuklassikko The History of Little Goody Two-Shoes, josta on peräisin englanninkielisessä maailmassa tunnettu ilmaus ”goody two-shoes” ('kukkahattutäti').

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goldsmithin syntymäajasta ei ole täyttä varmuutta. Kongressin kirjaston mukaan hän olisi sanonut elämäkerran kirjoittajalle syntyneensä 29. marraskuuta 1731 tai mahdollisesti 1730. Muissa lähteissä on mainittu päiväksi 10. marraskuuta ja vuosi väliltä 1727–1731. Yleisimmin hyväksytty syntymäaika on nykyisin 10. marraskuuta 1730.

Myöskään syntymäpaikasta ei ole varmuutta. Hän syntyi joko Pallas-nimisellä paikkakunnalla lähellä Ballymahonia Longfordin kreivikunnassa Irlannissa. Hänen isänsä toimi siellä Forgneyn seurakunnassa anglikaanisena pappina. Toinen vaihtoehto on hänen äitinsä vanhempien kotipaikka Smith Hill House Elphinin kylässä Roscommonin kreivikunnassa, missä hänen isoisänsä Oliver Jones oli pappina ja Elphinin hiippakunnan koulun rehtorina. Goldsmithin ollessa kaksivuotias hänen isänsä nimitettiin kirkkoherraksi Kilkenny Westin seurakuntaan Westmeathin kreivikuntaan. Perhe muutti pappilaan, joka oli Lissoyssa Athlonen ja Ballymahonin välillä ja asui siellä isän kuolemaan asti 1747.

Goldsmith aloitti 1744 opinnot Trinity Collegessa Dublinissa. Hän ei syventynyt kovin tehokkaasti teologian ja lainopintoihinsa ja oli siten vuosikurssinsa huonoin. Hänen ohjaajansa oli Theaker Wilder. Hän suoritti 1749 Bachelor of Arts -tutkinnon, mutta ilman sellaista arvosanaa, jolla hän olisi saanut viran kirkon tai tuomioistuimen tehtävissä. Koulutus näytti antaneen hänelle ainoastaan hyvän pukeutumismaun, kortinpeluutaidon, taidon laulaa irlantilaisia lauluja ja soittaa huilua. Hän asui jonkin aikaa äitinsä luona, kokeili menestyksettä useita ammatteja, opiskeli aika ajoin Edinburghin yliopistossa ja Leidenin yliopistossa lääketiedettä ja lähti patikointiretkelle Flanderiin, Ranskaan, Sveitsiin ja Pohjois-Italiaan ja ansaitsi elantonsa nokkeluutensa avulla (huilulla katusoittajana).

Samuel JohnsonJames BoswellJoshua ReynoldsDavid GarrickEdmund BurkePasquale PaoliCharles BurneyThomas WartonOliver GoldsmithFrancis Barber
The Club, jota Goldsmith oli perustamassa. Hiirellä osoittamalla näet henkilöiden nimet, ja napsauttamalla pääset artikkeliin.

Hän asettui Lontooseen 1756, ja siellä hän kokeili erilaisissa töissä, kuten apteekin apulaisena ja opettajana koulussa. Jatkuvasti veloissaan uhkapelin vuoksi Goldsmith tuotti valtavasti tekstiä tusinakirjailijana lontoolaisille kustantajille, mutta muutamilla harkitummin tehdyillä töillä hän pääsi Samuel Johnsonin piiriin ja perusti tämän kanssa The Clubin. Kirjallinen työ yhdistettynä hillittömiin elämäntapoihin sai aikaan, että Horace Walpole antoi hänelle nimen inspiroitunut idiootti (inspired idiot). Niihin aikoihin hän käytti kirjoittajanimeä "James Willington" (Trinityssä hänellä oli sen niminen opiskelijatoveri) julkaistessaan 1758 hugenotti Jean Marteilhen omaelämäkerran käännöksen.

Aikalaiset luonnehtivat Goldsmithiä taipuvaiseksi kateuteen, miellyttäväksi mutta äkkinäiseksi ja epäkäytännölliseksi ihmiseksi, joka oli kerran suunnitellut Amerikkaan muuttoa mutta myöhästynyt laivasta eikä matkasta tullut mitään.

Ennenaikainen kuolema 1774 on voinut johtua osin munuaistulehduksen väärästä diagnoosista. Goldsmith haudattiin Lontooseen Temple Churchiin. Hautakirjoituksessa lukee: "TÄSSÄ LEPÄÄ OLIVER GOLDSMITH". Ballymahonin keskustassa on hänen muistomerkkinsä, samoin Westminster Abbeyssa on epitafi, jonka on kirjoittanut Samuel Johnson.[1]

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksesta The Vicar of Wakefield on neljä suomennosta:

  • Maapapin Wakefieldissa elämä, luultavasti hänen oma kirjoittamansa. Wilén, 1859.
  • Wakefieldin kappalainen, englanninkielestä suom. Samuli S. Otava, 1905.
  • Wakefieldin pastori: romaani, uuden suomennostyön on suorittanut Valfrid Hedman. Karisto, 1932.
  • Wakefieldin kirkkoherra, suom. Tuomas Anhava; runot suom. Kirsi Kunnas. Tammi, 1953.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Oliver Goldsmith: runoilija, tieteilijä ja historioitsija, jolle mikään kirjoittamisen laji ei ollut vieras eikä hän jättänyt mitään kaunistamatta kynällään. Hän hallitsi taitavasti mutta lempeästi kaikki tunteiden asteikot hymystä kyyneliin. Vilpitön, eloisa, monitaitoinen, ylväs. Tyyliltään selkeä, ylväs ja hienostunut. Tämän muistomerkin kautta kunnioittavat hänen muistoaan tovereiden rakkaus, ystävien uskollisuus ja lukijoiden kunnioitus." (OLIVARII GOLDSMITH, Poetae, Physici, Historic!, Qui nullum fere scribendi genus, Non tetigit, Nullum quod tetigit non ornavit: Sive risus essent movendi Sive lacrymae, Affectuum potens at lenis dominator: Ingenio sublimis, vividus, versatilis, Oratione grandis, nitidus, venustus: Hoc monumento memoriam coluit Sodalium amor, Amicorum fides, Lectorum veneratio.) Johnsonin alkuperäinen teksti oli latinaksi, suomennos englannista. Epitafin teksti latinaksi ja englanniksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Oliver Goldsmith.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oliver Goldsmith.
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: