Ole Theodor Moe

Ole Theodor Moe (2. toukokuuta 1863 Åmot, Østerdalen, Norja – 8. syyskuuta 1922 Oslo) oli norjalainen opettaja, luterilainen pappi ja virsirunoilija.

Moe valmistui ylioppilaaksi 1888 ja teologian kandidaatiksi 1893. Hän toimi opettajana Kristianiassa (Oslossa) ja Bærumissa. Vuodesta 1897 alkaen hän toimi pappina mm. Ålesundissa, Rødenesissa vuodesta 1905 ja Aremarkissa vuodesta 1915 sekä vuosina 1902-07 Kristianian Kaupunkilähetyksen palveluksessa. 1919 hän sai halvauskohtauksen ja joutui luopumaan papin viran hoidosta.

Moen aloitteesta alkoi 1906 kansainvälisen Sinisen ristin toiminta Norjassa. 1915 hän sai apurahan, jotta hän voisi tutkia vanhempaa norjalaista virsirunoutta. Hän käänsikin latinan- ja englanninkielisiä virsiä norjaksi ja julkaisi virsihistoriallisia tutkimuksia niin lehdissä kuin kirnoina.1907 hän julkaisi runokokoelman Hvile paa veien .Moen kuoltua hänen leskenä julkaisi Moen runoja ja käännöksiä antologiassa Salmer og sange 1923.

Hänen kirjoittamista virsistään tunnetaan yleisesti vain yksi, virsi ”Jesus, det eneste,” vuodelta 1904. Virren sävelmänä on Caroline W. Sørlie n. 1910 kirjoittama sävelmä.

Moen virsi Jesus, det eneste suomenkielisissä virsi-ja laulukirjoissa

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

• 318 Jeesus, sä ainoa Suom. Aune Krohn 1928, uud. Anna-Maija Raittila 1986.)

Ruotsin kirkon virsikirja

• 650 Oi, Jeesus, ainoa / Jesus, det eneste (suom. Aune Krohn viim. 1951 uud. Anna-Maija Raittila 1968, 2000, Niilo Rauhala 2001)

Seurakunta laulaa

• 351 Jeesus,sä ainoa (Suom. Aune Krohn uud. Anna-Maija Raittila)

Hengellinen laulukirja

• 56 Jeesus, Sä ainoa

Hengellisiä lauluja ja virsiä

• 320 Jeesus, sä ainoisin

Siionin kannel

• 292 Jeesus, sä ainoa (uud. Anna-Maija Raittila 1968)