Olavi Häyrinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olavi Häyrinen (1972)

Olavi (Olli) Häyrinen (8. kesäkuuta 1912 Viipuri5. syyskuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen insinööri, yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]

Häyrisen vanhemmat olivat rappari Werneri Häyrinen ja Anna Vilhelmiina Rissanen ja puoliso vuodesta 1939 Greta Mirjam Häyhä. Häyrinen tuli ylioppilaaksi 1933 Viipurin suomalaisesta kaksoislyseosta ja valmistui 1938 rakennusalan insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta, työskenneltyään jo sitä ennen nuorempana rakennusmestarina. Valmistuttuaan hän toimi Osuustukkukaupan palveluksessa vastaavana rakennusmestarina ja toimisto-insinöörinä. Puolustusministeriön palveluksessa Häyrinen oli Merivoimien linnoitustoimiston työpäällikkö ja päällikkö 1940–1945.[1]

Vuonna 1945 Häyrinen oli mukana perustamassa Rakennusliike Häyrinen -yhtiötä ja tuli sen tekniseksi johtajaksi vuoteen 1959 asti, jolloin hän siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi Jussi Häyrisen jälkeen. Seuraavana vuonna hänestä tuli myös yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Näitä tehtäviä Häyrinen hoiti aina vuoteen 1978 asti. Yhtiö rakensi ja rakennutti sekä asunto- että teollisuuskiinteistöjä, mutta myös liikerakennuksia ja kouluja. Häyrisellä oli useita rakennusalan luottamustoimia, teollisuusneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1970.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Olavi Häyrinen Biografiasampo. Viitattu 8.1.2022.
  2. Rakennusliike Häyrinen Oy:n johto. Helsingin Sanomat, 29.7.1959, s. 16.
  3. Kuolleita. Teollisuusneuvos Olavi Häyrinen. Helsingin Sanomat, 14.9.1986, s. 17.