Olaf Stapledon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

William Olaf Stapledon (10. toukokuuta 1886 – 6. syyskuuta 1950) oli brittiläinen filosofi ja tieteiskirjailija, jonka luomat ”tulevaisuuden historiat” ovat vaikuttaneet merkittävästi tieteiskirjallisuuteen.[1] Hänen teoksensa vaikuttivat suuresti muun muassa Arthur C. Clarkeen, Brian Aldissiin, Stanisław Lemiin ja John Maynard Smithiin.

Stapledon oli pasifisti ja palveli ensimmäisen maailmansodan aikana ambulanssiyksikössä. Hänet palkittiin ansioistaan Croix de Guerre -mitalilla. Stapledon väitteli tohtoriksi Liverpoolin yliopistossa aineinaan filosofia ja psykologia. Vuonne 1929 hän julkaisi teoksen A Modern Theory of Ethics, ja näytti siltä, että hän suuntautuisi akateemiselle uralle. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Stapledonin vuonna 1930 julkaistu tieteisfiktio Viimeiset ja ensimmäiset saavutti suuren suosion. Sen jälkeen Stapledon omistautui kaunokirjallisuudelle.[1]

Viimeiset ja ensimmäiset käy läpi ihmiskunnan historian ensimmäisistä (nykyiset ihmiset) aina kahdeksansiintoista ihmisiin saakka. Tarinan kertoja on yksi viimeisistä ihmisistä. Kertomus nostaa esiin Stapledonin näkemyksen siitä, että jonkin fyysisen tai henkisen ominaisuuden äärimmäinen korostaminen muiden kustannuksella johtaa aina katastrofiin. Stapledon painottaa yhteisön merkitystä yksilön kehityksessä, joka on tyypillistä 18. ihmisille. Yhtä tärkeitä ovat sielukkuus ja henkisyys, jotka antavat ihmisen elämälle tarkoituksen. Stapledon käyttää kirjassa antiikin aihepiirejä ja myyttejä luodessaan myytin tulevaisuudesta.[1]

Kaunokirjallisuuden ohella Stapledon kirjoitti myös tietokirjoja ja artikkeleja etiikasta ja filosofiasta.[1]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Last and First Men: A Story of the Near and Far Future (1930, suom. Viimeiset ja ensimmäiset. Suomennos ja esipuhe: Olavi Markkanen. Science fiction 6. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1985. ISBN 951-9269-30-4.
  • Last Men in London (1932)
  • Odd John: A Story Between Jest and Earnest (1935)
  • Star Maker (1937)
  • Darkness and the Light (1942)
  • Old Man in New World (1944)
  • Sirius: A Fantasy of Love and Discord (1944)
  • Death into Life (1946)
  • The Flames: A Fantasy (1947)
  • A Man Divided (1950)
  • Nebula maker (1976)

Tietokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A Modern Theory of Ethics: A study of the Relations of Ethics and Psychology (1929)
  • Waking World (1934)
  • Saints and Revolutionaries (1939)
  • New Hope for Britain (1939)
  • Philosophy and Living, 2 volumes (1939)
  • Beyond the "Isms" (1942)
  • Seven Pillars of Peace (1944)
  • Youth and Tomorrow (1946)
  • The Opening of the Eyes (1954)

Runous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Latter-Day Psalms (1914)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Olaf Stapledon Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 6.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.