Oikeusperuste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeusperuste (lat. causa) on se oikeudellisesti merkittävä syy, jonka perusteella oikeustoimi on päätetty. Oikeusperuste on oikeustoimiopin peruskäsite, jolla pyritään aikaansaamaan oikeusseuraamus. Nimitystä ei pidä sekoittaa oikeustoimen henkilökohtaiseen vaikuttimeen eli motiiviin, joka on merkityksellinen esimerkiksi testamentin tulkinnassa, mutta ei varallisuusoikeudessa. Motiivi, joka saa jonkun aloittamaan oikeustoimen, vaihtelee eri tapauksissa. Sen sijaan oikeusperuste on esimerkiksi jokaisessa kaupassa sama.

Oikeusperusteet on perinteisesti jaettu seuraavasti:

  • Lahjoittamistarkoitus (causa donandi), jossa toisen varallisuuden lisäys tapahtuu ilman vastiketta. Tällainen oikeustoimi on esimerkiksi lahja.
  • Suorittamistarkoitus (causa solvendi), jossa toisen varallisuus lisääntyy jonkun toisen velvoituksen täyttämisestä. Tällainen oikeustoimi on esimerkiksi takaus.
  • Velvoittamistarkoitus (causa obligandi), jossa toisen varallisuuden lisäämiseksi hänet pyritään sitouttamaan vastasuoritukseen. Tällainen oikeustoimi on esimerkiksi kauppa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963
  • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960, hakusana causa