OID

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

OID-yksilöintitunnus on yleiskäyttöinen kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numerosarja, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC 8824-1:2002 -standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. OID-tunnuksia voidaan käyttää mihin tahansa yksilöintitarpeeseen. Suomessa OID-tunnuksia käytetään laajasti esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmissä.

Tunnusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OID-tunnuksia voidaan ajatella maailmanlaajuisena puurakenteena. ISO/IEC 8824-1:2002 -standardissa lueteltujen kansainvälisten tahojen alapuolella ovat kansallisten vastuutahojen hallinnoimat alipuut. Suomen alipuun OID-juurta hallinnoi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Suomessa yksilöintitunnusten muodostamisen ja rekisteröinnin vastuu perustuu hajakeskitettyyn hierarkkiseen malliin, joka on kuvattu SFS 5971:2010 -standardissa. Julkisen hallinnon suositus JHS 159 ISO OID-yksilöintitunnuksen soveltaminen julkishallinnossa antaa tarkempia ohjeita OID:n soveltamiseen. Lisäksi tietyillä toimialoilla on omia ohjeistuksia tunnusten käyttöön.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksilöintitunnus voidaan liittää joko abstraktiin tai fyysiseen kohteeseen. Kohde voi olla mikä tahansa yksilöitävissä eli nimettävissä ja rekisteröitävissä oleva kokonaisuus tai kokonaisuuden osa. Tietojärjestelmät tunnistavat, yksilöivät, ylipäätään käsittelevät kohteita yksilöintitunnuksella. Yksilöintitunnusten käyttö lisää toimivuutta yli organisaatiorajojen, yhteiskäyttöisyyttä, hyvää hallintotapaa ja jäljitettävyyttä.

Tietojärjestelmät asettavat yleiskäyttöiselle yksilöintitunnukselle vähintään seuraavat vaatimukset: tunnusten on oltava maailmanlaajuisesti yksikäsitteisiä, ajallisesti ainutkertaisia, niiden myöntämis- tai hallintamenettelyjen on oltava riittävän nopeita ja joustavia ja tunnusjärjestelmän on oltava riittävän stabiili pitkäaikaiseen säilytykseen. Erityisesti tunnistettavien kohteiden ominaisuuksien, luokittelujen ja rajauksien muutokset aiheuttavat haasteita tunnusjärjestelmälle ja yksikäsitteisyydelle.

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi OID-yksilöintitunnuksen 1.2.246.10.y.x numerot muodostuvat seuraavasti: 1 on ISO:lle juuresta rekisteröity solmu, 2 on ISO:n solmuluokka (ISO:n jäsenmaat), 246 on ISO 3166 –standardin mukainen Suomen maatunnus, 10 on Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoima solmu Y-tunnuksia varten, y on yrityksen Y-tunnuksesta muodostettu numerosarja ja x on Y-tunnuksen haltijan päättämä tunnuksen osa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]