Koordinaatit: 50°3′N, 19°14′E

Oświęcim

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oświęcim
Oswiecim-rynek.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Oświęcim

Koordinaatit: 50°3′N, 19°14′E

Valtio Puola
Voivodikunta Vähä-Puola
Kaupunginoikeudet 1291
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Janusz Andrzej Marszałek
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 30,3 km²
Väkiluku (2006) 40 979
 – Tiheys 1352,4 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Oświęcim [ɔˈɕfʲɛɲtɕim] pl-Oświęcim.ogg kuuntele (ohje) (saks. Auschwitz) on noin 40 000 asukkaan kaupunki Etelä-Puolassa 50 kilometriä länteen Vähän-Puolan voivodikunnan pääkaupungista Krakovasta. Kaupunki tunnetaan sen saksankielisen nimen mukaan nimetystä Auschwitzin keskitysleiristä, joka sijaitsi sen liepeillä toisen maailmansodan aikana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Oświęcimista on vuodelta 1178. Kaupungin nimi on johdettu muinaispuolan pyhää tarkoittavasta sanasta, mikä viittaa siihen, että kaupunki kääntyi kristinuskoon jo varhain. Kaupunki sijaitsi slaavien ja saksalaisten saumakohdassa, ja sinne suuntautui saksalainen uudisasutusliike. Saksalainen kauppaoikeus vakiintui kaupungissa noin vuonna 1260. Kaupungista kehittyi pian pieni kaupankäynnin keskus, siellä oli tuomiostuin ja se oli samannimisen herttuakunnan pääkaupunki.[1]

Vuonna 1348 Oświęcim liitettiin Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, ja saksasta tuli virkakieli. Saksalaisten uudisasutusliike pysähtyi 1300-luvun puolivälissä, ja hussilaissotien jälkeen böömiläisherruuden alla kaupungin virkakieleksi vaihtui tšekki. Herttuakunta päätyi vuonna 1457 Puolan kruunun alaisuuteen mutta säilytti aluksi sleesialaisen oikeusjärjestelmän vuoteen 1565 asti, kunnes se vuonna 1565 siirtyi lopullisesti Puolan kuninkaiden feodaaliomistukseen.[1]

Itävallan omistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oświęcim siirtyi vuonna 1772 Itävallan omistukseen kun Puolan valtio jaettiin. Kaupunki sijaitsi nyt Habsburgien keisarikunnan uudessa kuningaskunnassa Galitsia ja Lodomeriassa. Saksa palasi virkakieleksi, ja kaupungin nimeksi tuli saksankielinen Auschwitz. Wienin kongressissa 1815 kaupungista tuli osa Saksan liittoa sen hajoamiseen asti vuoteen 1866.[1] Sen jälkeen Galitsia sai laajat itsehallinto-oikeudet, se puolalaistettiin, ja kaupunki sai takaisin puolalaisen nimensä.[2]

Oświęcimista kehittyi uusien teollisuusalueiden läheisyyden ansiosta kukoistava kaupunki 1800-luvun lopulla. Kaupungista tuli rautatien pysähdyspaikka vuonna 1856, ja vuoden 1900 tienoilla kaupungista tuli rautatieliikenteen solmukohta hiilialueen ja teollisuusalueen välissä.[3]

Habsburgien alaisuudessa kaupunki oli vuoteen 1918.[1]

Puolan omistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sleesian kolmen kansannousun aikana 1919–1921 Oświęcim toimi puolalaisten aseitautuneiden ryhmien etuvartiona. Toiseen maailmansotaan saakka kaupunki oli Puolan armeijan varuskuntakaupunki sekä samannimisen maalaispiirin tärkeä hallinnon keskus.[4]

Asukkaat ja kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oświęcimin seudulla oli asunut juutalaisia jo 1000-luvulta alkaen, ja ensimmäinen kirjallinen todiste heistä Oświęcimissa on vuodelta 1457. Kaupunki ei kieltänyt juutalaisilta asumaan asettumista ja elinkeinon harjoittamista, kuten ympäröivät kaupungit tekivät. Juutalaiset olivat Oświęcimissa myös paremmassa turvassa vainoilta kuin muissa kaupungeissa.[5]

Itävallan vallan aikana juutalaisille alkoi kaupungissa ”hyvän itävaltalaisen ajan” kausi: heidän lukumääränsa kasvoi, he vaurastuivat ja kukoistivat. Juutalaisista tuli kaupungissa enemmistö vuoden 1867 jälkeen. Monista juutalaisista tuli suuryrittäjiä, jotka avasivat pankkeja ja tehtaita kaupungissa ja sen lähiseuduilla. Toiset perustivat kemiantehtaita ja jalostuslaitoksia. Oświęcimista tuli myös ortodoksijuutalaisten henkinen keskus ja merkittävien sionististen yhdistysten majapaikka.[6]

Senkin jälkeen kun juutalaisista oli tullut kaupungissa enemmistö, Oświęcimin kaupunginjohtaja oli aina katolilainen ja varakaupunginjohtaja juutalainen.[7]

Lähes kaikki kaupunkilaiset ilmoittivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä väestönlaskennassa käyttökielekseen puolan. Saksalaisia asui vuonna 1921 kaupungissa vain kolme. Lehdet ilmestyivät puolaksi tai jiddišiksi.[7]

Siirtoleiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oświęcimiin valmistui vuonna 1917 sesonkityöläisten siirtoleiri, jossa toimi työnvälitystoimisto. Rajakaupunkiin saapui tuhansia muuttajia, jotka etsivät läheisestä Preussista töitä. Leiri rakennettiin kolme kilometriä vanhankaupungin ulkopuolelle. Leiri oli mitoitettu 12 000 työnhakijalle, ja siellä oli 22 aumakattoista tiilitaloa ja 90 puuparakkia. Leiri toimi alkuperäisessä tarkoituksessaan noin kahden vuoden ajan, kunnes työnvälitys loppui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa leiristä siirtyi Puolan armeijan käyttöön. Tämä parakkialue toimi kansallissosialistien vuonna 1940 perustaman keskitysleirin perustana.[8]

Saksalaisvalloitus ja saksalaistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toista maailmansotaa edeltäneina vuosina Puolaa ja Oświęcimia leimasivat kurjuus ja surkea taloudellinen tilanne. Juutalaisia alettiin rajoittaa eri tavoin, ja heitä joutui työttömäksi. Kaupungissa oli vuonna 1939 noin 14 000 asukasta, joita juutalaisia noin puolet.[9]

Laajentumishaluinen Saksa valloitti Puolan vuonna 1939 toisen maailmansodan aluksi. Oświęcim joutui Saksan ilmavoimien tulituksen kohteeksi heti sodan ensimmäisenä päivänä 31. elokuuta 1939, ja kaupunki valloitettiin 4. syyskuuta. Puolan armeija perääntyi ja monet siiviilit, etenkin juutalaiset, pakenivat kaupungista itää kohti, moni Krakovaan. Osa heistä palasi kun saksalaiset valloittivat Krakovankin.[10]

Valloitettuaan kaupungin saksalaiset vaihtoivat sen nimeksi jälleen Auschwitz, ja myös kadut ja muut kaupungin osat saivat saksankieliset nimet. Kaupunki liitettiin 26. lokakuuta Itäiseen Ylä-Sleesiaan ja siten Saksan valtakuntaan. Auschwitzista oli aluksi tarkoitus tehdä Etelä-Tirolin saksalaisten poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus, mutta tämä suunnitelma ei toteutunut. Alueen täydellinen saksalaistaminen ei heti onnistunut, ja alkuperäiset asukkaat olivat aluksi turvassa pakkosiirroilta. Hallintopiirin läntisiltä alueilta siirrettiin Auschwitziin juutalaisia, jotka sullottiin asumaan ahtaasti vanhaankaupunkiin eristyksiin ja valvonnan alle.[11]

Saksalaiset alkoivat tehdä Auschwitzin kaupungista ”idän asuttamisen mallikaupunkia”, saksalaisuuden suojavallia idässä. Kaupunkia alettiin voimakkaasti teollistaa ja kohentaa, ja sen väestöä vaihtaa saksalaisiin. Juutalaiset karkotettiin kaupungista huhtikuussa 1941, minkä seurauksena kaupungin väkiluku puolittui. Useimmat puolalaisasukkaat luokiteltiin alimpaan luokkaan, ja heillä oli vähemmän oikeuksia kuin saksalaissyntyisillä asukkailla.[12]

Kaupunkiin alettiin houkutella ammattitaitoista väkeä Saksasta tehdastyöhön uudelle IG Farbenin tehtaalle. Heille rakennettiin mahdollisimman houkuttelevia perheasuntoja, ja kaupungin julkisten alueiden kohentamissuunnitelmat olivat mittavat. IG Farben -konserni rahoitti kaupungin nykyaikaistamista, ja kaupunki oli riippuvainen sen tehtaan sähköstä ja kaukolämmöstä. Myös valtio tuki suunnitelmia runsaskätisesti.[13] Vuoden 1943 lokakuuhun mennessä kaupunkiin oli muuttanut yli 6 000 saksalaista, suurin osa nuoria tehdastyöläisiä perheineen. Muuttoliike jatkui senkin jälkeen. Kaupungin elinolot eivät kuitenkaan nousseet suunnitelmien tasolle, ja kulkutaudit olivat yleisiä.[14]

Keskitysleiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Auschwitz

Oświęcimin liepeillä sijainneen siirtoleirin tilalle perustettiin Auschwitzin keskitysleiri Heinrich Himmlerin käskystä vuonna 1940. Siihen kuului kolme erillistä leiriä: Auschwitz I oli nk. pääleiri, Auschwitz II (Birkenau) toimi varsinaisena tuhoamisleirinä ja Auschwitz III (Monowitz) oli Auschwitzin työleiri. Auschwitzissa kuoli yli miljoona uhria, ja se oli suurin tuhoamisleireistä. Uhrit olivat pääosin juutalaisia, kehitysvammaisia tai romaneja. Heidän tappamiseensa kaasukammioissa käytettiin Zyklon B -tuholaismyrkkyä. Suuri osa heistä kuoli myös nälkään.

Sodan lopulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Neuvostoliiton joukot lähestyivät sodan lopulla kaupunkia, saksalaiset evakuoivat naisensa ja lapsensa kaupungista lokakuun lopussa 1944. Tammikuussa 1945 myös hallintovirkailijat, IG Farbenin johtajat ja siviilit lähtivät erikoisjunilla pakoon kohti Saksaa. Syyskuussa 1945 kaupunki oli palannut Puolan valtion hallintaan ja saanut takaisin puolankielisen nimensä. Kaupungissa oli tuolloin 7 300 asukasta, joista vajaa 5 000 oli puolalaisia, parituhatta ulkomaansaksalaisia (puolalaisia, jotka olivat miehityksen aikana joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä kirjautuneet saksalaislistalle), 168 juutalaista, ja loput ukrainalaisia, ranskalaisia, venäläisiä ja tšekkejä.[15]

Puna-armeija vapautti 27. tammikuuta 1945 leirissä jäljellä olleet noin 7 000 vankia.[16] Neuvostoliiton salainen poliisi perusti leirien kortteleihin sotavankileirin saksalaisille sotilaille. Neuvostoliitto luovutti suurimman osan leirin alueesta Puolalle vuoden 1946 alussa. Alueelle perustettiin museo heinäkuussa 1947. Leirikompleksista tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 1979.[17] Leirillä vierailee nykyisin vuosittain yli miljoona ihmistä.[18]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin jääkiekkojoukkue TH Unia Oświęcim on voittanut useita maan mestaruuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Steinbacher, Sybille: Auschwitz: Lyhyt historia. Suomentanut Kauko, Tuomas. Like, 2008. ISBN 978-952-01-0081-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Steinbacher 2008, s. 13–15.
  2. Steinbacher 2008, s. 16.
  3. Steinbacher 2008, s. 17.
  4. Steinbacher 2008, s. 20–21.
  5. Steinbacher 2008, s. 15.
  6. Steinbacher 2008, s. 16–17.
  7. a b Steinbacher 2008, s. 18.
  8. Steinbacher 2008, s. 18–20.
  9. Steinbacher 2008, s. 21.
  10. Steinbacher 2008, s. 22–24.
  11. Steinbacher 2008, s. 24–28.
  12. Steinbacher 2008, s. 68–71.
  13. Steinbacher 2008, s. 72–73.
  14. Steinbacher 2008, s. 78–79.
  15. Steinbacher 2008, s. 133–134.
  16. Auschwitz Calendar - 1945 Memorial and Museum Auschwitz-Birkenau. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)
  17. Steinbacher 2008, s. 135–136.
  18. Visitor Numbers Set New Record Memorial and Museum Auschwitz-Birkenau. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Oświęcim Wikivoyagessa (englanniksi)