Näsinsilta
| Näsinsilta | |
|---|---|
 |
|
| Ajokaistoja | 4 |
| Ylittää | Tammerkosken |
| Sijainti | Tampere |
| Ylläpitäjä | Tampereen kaupunki |
| Siltatyyppi | teräsbetonikantinen kotelopalkkisilta (1975) ja liittopalkkisilta (1997) |
| Avattu liikenteelle | 1975 ja 1997 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Näsinsilta on tiesilta Tampereella. Se sijaitsee Tammerkosken yläjuoksun ja Näsijärven yhtymäkohdassa rautatiesillan pohjoispuolella.
Näsinsilta muodostuu kahdesta sillasta. Silloista vanhempi on vuonna 1975[1] valmistunut pohjoinen silta. Se on 225 metriä pitkä ja 14,25 metriä leveä. Eteläinen silta valmistui vuonna 1997, ja se on 218 metriä pitkä ja 12,1 metriä leveä.[2] Molemmat sillat ovat 5-aukkoisia teräspalkkisiltoja, joissa on teräsbetonikansi. Pohjoisen sillan kantava rakenne on kotelopalkki ja eteläisen sillan liittopalkki.[3]
Sillan käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillan yli kulki alun perin Tampereen keskustan pohjoispuolinen ohikulkutie, valtatiehen 12 sisältyvä Paasikiven–Kekkosentie. Ohikulkuliikenne silloilla loppui 15. marraskuuta 2016, jolloin liikenne siirtyi vastavalmistuneeseen rantatunneliin.[4]
Liikenteen loppumisen jälkeen siltoja on käytetty Ranta-Tampellan rakentajien työmaaliikenteeseen sekä kevyenliikenteen väylänä. Ranta-Tampellan katuverkon rakentumisen yhteydessä eteläinen silta otetaan osaksi Tampereen kaupungin katuverkkoa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seppälä, Jari: Näsin silta valmis (PDF) (Lehdistötiedote) 7.7.1997. Tampereen kaupunki. Viitattu 30.1.2017.
- ↑ Huura, Jorma: Suomen siltojen historia 5.12.2011. Tampereen Suomalainen Klubi. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ Hakemus Palatsin kevyen liikenteen sillan ja patoluukkujen rakentamiseksi ja Yläkosken patomuurien korjaamiseksi, Tampere (PDF) (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätös nro 131/2008/3, Dnro LSY-2007-Y-198) 29.12.2008. Ympäristöhallinto. Viitattu 18.7.2014.
- ↑ Vt 12 Tampereen rantaväylä Liikennevirasto.
- ↑ Manninen, Jukka: Näsinsillalle voi tulla shakkia ja koripallokenttä. Aamulehti, Moro, 5.1.2017, s. 4–5.