Nukkatyräkki
| Nukkatyräkki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Tyräkkikasvit Euphorbiaceae |
| Suku: | Tyräkit Euphorbia |
| Laji: | leuconeura |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Euphorbia leuconeura |
|
| Katso myös | |
Nukkatyräkki (Euphorbia leuconeura) on tyräkkeihin kuuluva kasvi.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nukkatyräkillä on viisikulmainen, halkaisijaltaan noin kolmesenttinen runko, jonka särmät ovat ruskeat. Runko kasvaa metrinkin pituiseksi, alaosa on puumainen. Kasvi haaroittuu rungostaan vanhempana. Lehdet ovat sirot, kohollaan olevat, tummanvihreät. Täysikasvuinen lehti on noin seitsemän senttimetriä leveä ja noin 22 senttiä pitkä. Lehtivarren pituus on noin 10 senttimetriä. Uudet lehdet muodostuvat varren yläpäähän rungon kasvaessa pituutta ja vanhat lehdet kuihtuvat alta pois.
Nukkatyräkki kukkii pienin mitättömän näköisin valkoisin kukin. Muodostuvat hedelmät aukeavat äkisti ja kasvin siemenet lennähtävät parinkin metrin päähän. Nukkatyräkki kukkii vasta, kun se on kasvanut noin 40 senttimetriä korkeaksi. Kasvin rungosta erittyy valkoista maitiaisnestettä, jos esimerkiksi irrottaa lehden. Maitiasneste on ärsyttävää ja voi aiheuttaa pahoja ihoreaktioita. Itsestään kuihtuneiden lehtien jättämät arvet rungossa ovat ruskeat. Erikoisesta siementämistavastaan johtuen nukkatyräkkiä kutsutaan myös lempinimillä ”paha poika”, ”tuhma poika”, ”merimiehen syrjähyppy” ja ”seksipalmu”. Nukkatyräkki muistuttaa hyvin paljon lähisukulaistaan särmätyräkkiä (Euphorbia lophogóna).
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nukkatyräkki on helppohoitoinen, se viihtyy valossa, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta. Se tarvitsee enemmän kastelua kuin esimerkiksi kaktukset, talvella kastelu on niukempaa. Sitä lannoitetaan niukasti vain kasvukaudella. Täysin palvelleet lehdet putoavat itsekseen pois. Jos nukkatyräkki kärsii kuivuudesta, lehdet alkavat roikkua. Kastelun jälkeen lehdet kohoavat normaaliasentoon. Mehikasvina nukkatyräkki kestää jonkin verran kuivuutta lehdistön vahingoittumatta.
Lisääminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nukkatyräkin siemen on pieni, tumma ja itää multaan pistettynä helposti. Ensin putkahtaa mullasta kaksi kynnenkokoista lehteä ja tulitikunmittainen varsi. Istutus on pidettävä kosteana, aluslautasella kannattaa pitää koko ajan vettä. Nukkatyräkki on aluksi hyvin hidaskasvuinen, ruohovartinen ja kuivahtaa helposti. Juuret ovat hennot eikä juuripaakkua juurikaan muodostu, joten siirto isompaan ruukkuun kannattaa tehdä vasta, kun kasvilla on mittaa noin 20 senttiä. Nuori taimi kannattaa tukea. Kuluu reilusti toista vuotta, ennen kuin nukkatyräkki on kasvanut niin, että varren alaosan puumainen osuus erottuu selvästi ja varsi paksuntuu.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kodin kukat ja viherkasvit. Suomentanut Salme Kauppinen ja Ilona Sevelius. WSOY, 1987.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Haevermans, T.: Euphorbia leuconeura IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2004. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puutarha.net: Nukkatyräkki (Euphorbia leuconeura)
- Huonekasvit.fi: Nukkatyräkki (Euphorbia leuconeura) (Arkistoitu – Internet Archive)