Noyen-sur-Seinen ruuhet
Noyen-sur-Seinen ruuhet ovat muinaisten ruuhien jäänteet, jotka löydettiin Seinen maatuneesta putajasta eli sivuhaarasta. Paikalla suoritettiin arkeologisilla pelastuskaivauksia, joiden aikana löydettiin kivikautinen asuinpaikka ja paljon orgaanisesta materiaalista valmistettuja esineitä. Ensimmäinen ruuhi löydettiin 1984 ja toinen 1992. Ensimmäinen ruuhi osoittautui mesoliittiseksi, mutta toinen on vasta 800-luvulta.[1][2]
Vanhempi ruuhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1984 löysivät Daniel ja Claude Mordant pelastuskaivauksilla osia vanhasta ruuhesta. Sen pituus on ollut 5−6 metriä, mutta siitä on säilynyt 4,05 metrin katkelma. Leveydeksi arvellaan 50−55 senttimetriä. Ruuhi on mäntyä, jota työstettiin todennäköisesti kivikirveellä ja polttamalla. Sen radiohiiliajoitus antoi 7960 ± 100 BP eli noin 7190−6450 eaa., mikä sijoittaa sen mesoliittiselle kivikaudelle.[1][3][2]
Ruuhen vierestä tavattiin myös jäänteitä rysistä (engl. bow net) ja katiskoista sekä ankeriaan ja hauen luita. Ruuhi on konversoitu upottamalla se polyetyleeniglykoliin ja se on esillä Nemoursin museossa (Musée départemental de Préhistoire d’Île-de-France de Nemours).[1][2]
Nuorempi ruuhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1993, noin 500 metriä vanhemmasta ruuhesta, löydettiin tietyön aikana toinen ruuhi, joka on veistetty tammesta. Ruuhen jäänteiden pituus on 11,80 metriä, mutta alkuperäinen pituus lienee ollut noin 14−15 metriä, leveys 90 senttimetriä ja syväys 30−40 senttimetriä. Sekin on esillä Nemoursin museossa.[1][3][4]
Ruuhen radiohiiliajoitus antoi tulokseksi 1305 ± 65 BP eli noin 632−871 jaa., joka varmistettiin dendrokronologisesti puun vuosirenkaista vuodelle 834 jaa..[4]
Ruuhen työstämisen jäljet näkyvät yhä. Työ on ollut taitavaa ja kokemuksella tehtyä. Talttojen jäljet ovat tasaisia ja ruuhen muoto on harkittua. Vanhemman ja uudemman ruuhen rakenteissa on paljon yhtäläisyyksiä. Nuoremman ruuhen pohja on kuitenkin veistetty tasaiseksi ja laidat nousevat pohjasta lähes suoraan ylös. Keula on nousee loivasti kapenematta sivusuunnassa. Keulan sisäpohjaan on uurrettu poikittaisia syvennyksiä kulkemisen helpottamiseksi. Samanlaisia jälkiä on veistetty myös ruuhen perään. Ruuhen muotoilussa on eräitä piirteitä, joiden merkitystä ei vielä tunneta.[4][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ancient Sailing on Rivers
- ↑ a b c d Gaule, J.-C.: La Pirogue du Mésolithique de Noyen-sur-Seine, 2012, Marine Antique
- ↑ a b Topic Topos: Pirogue, Noyen-sur-Seine
- ↑ a b c Mordant, Daniel: La barque monoxyle carolingienne de Noyen-sur-Seine (Seine-et-Marne), 1998, Persee