Nord (Grönlanti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nord vuonna 1967.
Grönlannin kartta. Nord sijaitsee saaren koilliskulmassa.

Nord on sotilas- ja tutkimusasema Kap Prins Knudin itäosassa Kronprins Christian Landin alueella Grönlannin pohjoisosassa. Nord on Tanskan armeijan kaukaisin kohde, sillä sieltä on pohjoisnavalle ainoastaan 933 kilometriä. Nordilla on merkittävä rooli sekä tieteessä että armeijan toiminnassa. Aseman motto on ”Lonely but strong”.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nord rakennettiin amerikkalaisille vuosina 19521953 kylmän sodan aikaiseksi sääasemaksi. Samoihin aikoihin asema palveli myös kiitotienä sekä pohjoisnavan yli lentäviä siviililentokoneita että Yhdysvaltain ilmavoimien lentokoneita varten. Historiansa aikana Nordiin on tehty kaksi hätälaskua, jotka ovat olleet onnistuneita. Kiitotie saatiin vuonna 1956 lopullisesti valmiiksi. Aseman rakennustyöt tekivät tanskalaiset yrittäjät ja työt maksoi Tanskan hallitus. Grönlannin luoteisrannikolle oli hiljattain valmistunut tukikohta Thule Air Base, josta käsin Yhdysvallat avusti laitteiden kuljetuksessa Nordiin. Osa Yhdysvaltain ilmavoimien paikalle toimittamista laitteista on yhä käytössä asemalla.[1]

Huhtikuussa 1971 Yhdysvallat ilmoitti lähtevänsä Nordista, jonka jälkeen Tanskan hallitus päätti sulkea aseman, koska sen toiminnassa pitäminen ilman Yhdysvaltain tukea olisi tullut liian kalliiksi. Asema suljettiin lopulta kesäkuussa 1972. Muun muassa tieteellinen yhteisö protestoi sulkemista vastaan.[1]

Nord avattiin uudelleen elokuussa 1975. Siitä lähtien asema on toiminut porttina Grönlannin pohjoisosiin. Asemalla on nykyisin päivittäin kolmen Tanskan armeijaan kuuluvan henkilön miehitys. Asemalla on myös viisi vapaaehtoista, jotka palvelevat Nordissa ainakin vuoden. Yleisin palveluaika on kaksi vuotta.[1]

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordin tehtävänä on tukea Tanskan ilmavoimia Grönlannissa, valjakkopartio Siriusta sekä lähettää päivittäin säätietoja Danmarks Havnin sääasemalle. Nordin kiitotie pidetään avoimena vuoden aikana niin pitkään kuin mahdollista eli noin 300 päivää. Kiitotien aukipitämiseen on asemalla kaksi lumiauraa ja kaksi suurta lumilinkoa. Talvisin aseman henkilökunta ylläpitää rakennuksia ja kulkuneuvoja. Työ tehdään kokonaan sisätiloissa. Kesäisin asemalla on hektistä, koska muun muassa glasiologeja, biologeja ja geologeja saapuu asemalle.[1]

Tanskan kruununprinssi Frederik on vieraillut ja yöpynyt asemalla. Myös prinssi Henrik ja kuningatar Margareeta II ovat vierailleet asemalla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Station Nord eastgreenland.com. Viitattu 21.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]