Noitaympyrä
| Noitaympyrä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Pentti Haanpää |
| Kieli | suomi |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu |
1956 (Pentti Haanpään (jälkeenjääneet) teokset. 2) 1964 (itsenäinen teos, Kompassi-sarja) |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Noitaympyrä on Pentti Haanpään vuonna 1931 kirjoittama romaani metsätyömies Pate Teikasta. Haanpää piti Noitaympyrää parhaana romaaninaan. Kustantajat pitivät teosta kuitenkin liian kriittisenä ja se julkaistiin vasta vuonna 1956, vuosi kirjailijan kuoleman jälkeen.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noitaympyrän päähenkilö on metsätyömies Pate Teikka. Hän ei löydä sijaansa aikansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän kohoaa tukkijätkästä työnjohtajaksi. Hän ei kuitenkaan voi hyväksyä, kuinka yhtiö painostaa työntekijöitään vallitsevan maailmanpulan varjolla, vaan painuu maantielle. Siellä Teikka kokee monenlaista ja ajautuu lopulta asumaan Lappiin etelästä matkalla olevan maisterioriginellin, Raunion, kanssa. Lyhyen hyvän ajan jälkeen Raunio loukkaantuu auto-onnettomuudessa ja tekee turhautuessaan itsemurhan.
Pate Teikka tekee epätoivoissaan ratkaisun, joka kirjoittamisaikana tuntui kustantajien lukijoista mahdottomalta: hän lähtee kulkemaan maantietä kohti rajaa ja Neuvostoliittoa. Hän ei näe Suomessa minkäänlaisia elämisen mahdollisuuksia.[2]
Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjailija tarjosi teostaan muun muassa Otavalle ja WSOY:lle sekä jatkokertomukseksi sanomalehdille. Teos julkaistiin kuitenkin vasta postuumisti vuonna 1956, Otavan kustantamassa Haanpään jälkeenjääneiden kokoelmassa. Itsenäisenä teoksena se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1964 osana Kompassi-sarjaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi teoksen vuonna 1994 sarjassa Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita[1] Vesa Karosen kirjoittaman johdannon kera.[3]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesa Karonen kirjoittaa teoksesta johdannossa:[1]
»“Se oli liian ajankohtainen ja liian kriittinen” - - “Kansallisesti rakentavan kirjallisuuden normeihin se ei sopinut, muttei mikään kulttuuripolitiikan oppositioryhmäkään sitä julkaissut. Romaani kritikoi myös vasemmistoa.” »
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Granum. (Internet Archive)
- ↑ Uusi-Rintakoski, Jarmo: Miehiä noitaympyröissään. Kodin Pellervo. Viitattu 22.9.2013.
- ↑ Noitaympyrä : romaani pohjoisesta / Pentti Haanpää. Helka-tietokanta. Arkistoitu 24.5.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lindstedt, Risto: Noitaympyrä (Arkistoitu – Internet Archive).