Niobe (ilmatorjunta-alus)
Niobe oli Saksan laivaston ilmatorjunta-alus. Alus oli alun perin Alankomaiden laivaston 1898 vesille laskettu panssarikansiristeilijä Hr.Ms. Gelderland, joka joutui saksalaisten haltuun heidän miehittäessään Alankomaat vuonna 1940.
Hr.Ms. Gelderland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hr.Ms. Gelderland | |
|---|---|
.jpg) Hr.Ms. Gelderland 1930 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Maatschappij voor Scheeps- en Werktuigbouw Fijenoord, Rotterdam |
| Kölinlasku | 1. marraskuuta 1897 |
| Laskettu vesille | 28. syyskuuta 1898 |
| Palveluskäyttöön | 15. heinäkuuta 1900 |
| Poistui palveluskäytöstä | vallattu 1940 |
| Loppuvaihe | upotettu 16. heinäkuuta 1944 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 970 t |
| Pituus | 93,30–94,70 m |
| Leveys | 14,80 m |
| Syväys | 5,41 m |
| Koneteho | 1 000 ihp |
| Nopeus | 19,5–20 solmua |
| Miehistöä | 324–371 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 5,9"/L40 tykkiä 6 4,7"/L40 tykkiä 4 kolmetoistanaulaista tykkiä 4 yhden naulan tykkiä 2 18" torpedoputkea |
Hr.Ms. Gelderland oli Fijenoordin telakan valmistama Holland-luokan panssarikansiristeilijä, joka laskettiin vesille 1898. Alus oli ensimmäinen toisen tilauksen alus ja se oli raskaampi kuin edeltäneet kolme luokan alusta. Sen suojana ollut panssarikansi oli kaksi tuumaa (noin 5 cm) paksu lukuun ottamatta konehuoneen suojana ollutta viiden tuuman panssarikilpeä.
Alus tilattiin Maatschappij voor Scheeps- en Werktuigbouw Fijenoordilta Rotterdamista, missä köli laskettiin 1. marraskuuta 1897. Alus laskettiin vesille 28. syyskuuta 1898 ja otettiin palvelukseen 15. heinäkuuta 1900.[1]
Alus todettiin palveluskelvottomaksi 1918. Se kuitenkin palasi palvelukseen 1920 tykistökoululaivana. Se siirrettiin elokuussa 1939 majoitusalukseksi Den Helderiin, jolloin aluksen aseistus riisuttiin.[1]
Niobe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus muutettiin ilmatorjunta-alukseksi asentamalla kahdeksan 88 mm, neljä 40 mm ilmatorjuntatykkiä ja neljä 20 mm neliputkistatykkiä, sekä ilmatorjuntatutka.[2] Pituudeltaan alus oli 94,7 metriä.[3] Alus nimettiin Niobeksi 1. maaliskuuta 1944.[4]
Aluksen tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niobe oli siirretty 10. heinäkuuta 1944 jatkosodan aikana Kotkaan[4], jossa sen tehtävänä oli turvata tärkeää Kotkan satamaa.[3] Neuvostoliittolaiset luulivat alusta miltei samankokoiseksi panssarilaiva Väinämöiseksi ja tekivät sitä vastaan 16. heinäkuuta 1944 ilmahyökkäyksen (operaatio Hirmumyrsky).[3][4] Hyökkäystä on väitetty Neuvostoliiton suurimmaksi yhtä kohdetta vastaan tehdyksi ilmaiskuksi[3] tai suurimmaksi Neuvostoliiton Itämeren laivaston ilmavoimien iskuksi yksittäistä kohdetta vastaan.[4] Hyökkäykseen osallistui 131 konetta, ja se kesti 11 minuuttia.[4] Koneina oli muun muassa neljä Douglas A-20G Boston -pommikonetta sekä 28 kappaletta Petljakov-2-pommikonetta. Varsinaiseen Nioben upottamiseen osallistui kolme torpedokonetta, jotka oli varustettu veden pinnasta kimpoavilla pommeilla. Tulittaessaan suurta pommikonelaivuetta torpedokoneet hyökkäsivät matalalta ja alus sai osuman kylkeensä.[3] Pommitukseen osallistuneet koneet onnistuivat suurimmaksi osaksi välttämään voimakkaan ilmatorjuntatulen, menettäen vain yhden koneen, useamman vaurioituessa.[5] Alus upposi Hallan ja Hietasen väliselle alueelle.[4] Hyökkäyksessä kuoli 60 aluksen miehistön jäsentä, noin 260 pelastui.[3] Hyökkäyksen johtaja kapteeni Rakov sai toisen Neuvostoliiton sankarin kultaisen tähden kunniamitalinsa.[6]
Hylky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen hylky makasi 1950-luvulle asti satamaliikenteelle esteenä. Aluksen nostaminen ja romuttaminen oli vaikeaa kustannusten ja vaarallisuuden takia. Aluksen ammushissit olivat vaurioituneet hyökkäyksessä, ja aluksessa oli suuret ammusvarastot.[4] Lopulta vuonna 1953[4] saksalais-puolalainen romuyhtiö Beckendorf Gebrüder nosti ja romutti aluksen jäänteet.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Kekkonen Antero: Niobe vai Väinämöinen. ?, Kotka 2003. ISBN 952-91-5663-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b netherlandsnavy.nl
- ↑ Ekman, P. O.: Meririntama, luku Nioben upottaminen
- ↑ a b c d e f Hylyt.net - Niobe
- ↑ a b c d e f g h Antero Kekkonen Viikko-Eteenpäin -lehdessä 21.6.2001 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ensio Siilasvuo (toim.): Jatkosota-kronikka, s. 172. Jyväskylä: Gummeeus, 1997.
- ↑ P O Ekman: Meririntama, luku Nioben upottaminen