Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti
NADP+ phys.svg
Tunnisteet
CAS-numero 53-59-8
SMILES

C1=CC(=C[N+](=C1)C2C(C(C(O2)COP(=O)([O-])OP(=O)(O)OCC3C(C(C(O3)N4C=NC5=

C4N=CN=C5N)OP(=O)(O)O)O)O)O)C(=O)N [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C21H29N7O17P3
Moolimassa 744,422 g/mol

NADP+ eli nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti tai nikotiinihappoamidiadeniinidinukleotidifosfaatti (C21H29N7O17P3) on monissa biologisissa hapetus-pelkistysreaktioissa tarvittava tärkeä koentsyymi.[2] Se on rakenteeltaan samankaltainen toisen vastaavan koentsyymin, NAD+:n eli nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin kanssa, mutta NADP+:n ylimääräinen fosfaattiryhmä mahdollistaa sen toiminnan eri entsyymien kanssa. NADP+ voi pelkistyä NADPH:ksi ottamalla vastaan kaksi elektronia nikotiiniamidirenkaaseensa. Vastaavasti NADPH voi hapettua NADP+:ksi luovuttamalla kyseiset elektronit. Pelkistynyttä NADPH:ta käytetään monissa biologisissa reaktioissa energian lähteenä. Kun se hapettuu takaisin NADP+:ksi, vapautuu samalla energiaa, joka mahdollistaa muuten energeettisesti epäedulliset kemialliset reaktiot.[3]

Kasveissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasveissa NADP+ ottaa vastaan elektroneja yhteyttämisen valoreaktioiden viimeisessä vaiheessa ja pelkistyy NADPH:ksi[4]. Syntyneen NADPH:n kasvit käyttävät Calvinin syklissä eli pimeäreaktioissa elektronien lähteenä.[5]

Eläimissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NADP+ ja NADPH toimivat hapettimena ja pelkistimenä rasvahappojen ja steroidien synteesissä. NADP+ käyttäytyy kodehydrogenaasina pentoosifosfaattireitissä, jossa glukoosi-6-fosfaatti hapettuu riboosi-5-fosfaatiksi. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. NADP – Substance summary NCBI. Viitattu 9. heinäkuuta 2009.
  2. NADP Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 9.7.2009.
  3. Alberts, B., Johnson, A., Lewis, J., Raff, M., Roberts, K. & Walter, P.: Molecular Biology of the Cell, 4th edition, s. 85. Garland Science, 2002. ISBN 0-8153-4072-9. Teoksen verkkoversio.
  4. Matti Pekkarinen: Kasvibiologia Viitattu 9.7.2009.
  5. Näin fotosynteesi toimii Tiede.fi. 1.6.2007. Viitattu 9.7.2009.
  6. Dietary Reference Intakes for Thiamin, Riboflavin, Niacin, Vitamin B6, Folate, Vitamin B12, Pantothenic Acid, Biotin, and Choline, s. 124. National Academies Press, 1998. ISBN 978-0-309-06411-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2009). (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.