Nikkelifosfaatti
| Nikkelifosfaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Ni3(PO4)2 |
| Moolimassa | 366,01 |
| Ulkomuoto | Vaaleanvihreä kiteinen aine |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Nikkelifosfaatti (Ni3(PO4)2) on nikkeli- ja fosfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa pigmenttinä ja pinnoitettaessa metalleja nikkelissä elektrolyyttisesti.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikkelifosfaatti esiintyy tyypillisesti kidevedellisinä hepta- tai oktahydraatteina (Ni3(PO4)2)·7H2O ja Ni3(PO4)2)·8H2O). Nämä ovat väriltään vaaleanvihreitä kiteisiä aineita. Nikkelifosfaatti ei liukene veteen, mutta liukenee happoliuoksiin ja komplekseja muodostaen ammoniakkiin. Kuumennettaessa yhdisteen väri muuttuu kellertäväksi ja tällöin mahdollisesti muodostuu kidevedetöntä nikkelifosfaattia. Voimakkaasti kuumennettaessa yhdiste hajoaa.[1][2][3][4]
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikkelifosfaattia valmistetaan liuottamalla nikkelikarbonaattia kuumaan fosforihappoliuokseen.[1][2]
- 3 NiCO3 + 2 H3PO4 → Ni3(PO4)2 + 3 CO2 + 3 H2O
Yhdistettä voidaan käyttää värjäämään lasia ja pigmenttinä taideväreissä nikkelikeltaisen nimellä. Tämän lisäksi yhdistettä käytetään pinnoitettaessa metalleja elektrolyyttisesti nikkelillä ja apuaineena kasvatettaessa sinkkifosfaattikiteitä, joita käytetään metallien pinnoitteissa. Nikkelifosfaatin ammiinikomplekseja voidaan käyttää valokuvauskemikaaleina.[1][2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c D. H. Antonsen & Dayal T. Meshri: Nickel Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ a b c Dale L. Perry: Handbook of Inorganic Compounds, s. 292. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Päivi Hintsanen: Nikkelikeltainen Coloria.net. Viitattu 9.7.2017.
- ↑ a b Nicholas Eastaugh, Valentine Walsh, Tracey Chaplin, Ruth Siddall: Pigment Compendium, s. 282. Routledge, 2008. ISBN 9781136373923. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2017). (englanniksi)