Valtion sisäoppilaitos
Valtion sisäoppilaitos eli Niinisalon internaatti oli Kankaanpäässä Niinisalon varuskunnan tiloissa vuosina 1945–1947 toiminut sisäoppilaitos jossa sen toimintavuosina noin 4 000 kotiutettua sotilasta saattoi jatkaa sodan vuoksi keskeytynyttä lukiotaan. Aivan kaikki eivät suorittaneet ylioppilastutkintoa.
Oppilaitos aloitti toimintansa helmikuussa 1945 ja ensimmäiselle vuosiluokalle ilmoittautui virallisen tilaston mukaan 1 145 oppilasta.[1] Opetusohjelmaa oli tiivistetty niin että lukion kolme luokkaa voitiin käydä 9 kuukaudessa, ja valittavissa oli joko humanistinen tai matemaattinen linja. Yksi vuosiluokka kesti noin kolme kuukautta. Ylioppilastutkinnossa suoritettiin kolme ainetta, äidinkieli, vieras kieli ja joko matematiikka tai reaali. Oppilaat olivat 23–25-vuotiaita, ja vanhin heistä oli 36-vuotias.[2] Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset internaatissa järjestettiin kesäkuun lopulla 1945, ja niihin osallistuneista 210 kokelaasta hyväksyttiin 149.[1]
Internaatissa oli 66 eri puolilta Suomea tullutta opettajaa muun muassa Kalle Väänänen, Anna-Liisa Heikinheimo, Anna Leinonen ja Eino Arohonka. Internaatin rehtorina oli aluksi Johannes Varsila ja sitten matematiikkaa opettanut Väinö Alava. Internaatin perustamiseen vaikutti erityisesti kouluneuvos L. Arvi P. Poijärvi. [3]
Internaatissa järjestettiin ylioppilaskirjoitukset kaikkiaan kuusi kertaa, viimeisen kerran helmikuussa 1947, jolloin internaatin toiminta päättyi. Kaikilla kerroilla ylioppilastutkinnon läpäisseiden osuus kaikista kirjoituksiin osallistuneista oli internaatissa suurempi kuin koko maan oppikouluissa keskimäärin.[1]
Joukko sisäoppilaitoksessa aikanaan opiskelleita kokoontui Niinisalon varuskunnassa syyskuun lopulla 1980, jolloin ns. lamellikasarmin pohjoispäädyn seinään kiinnitettiin muistolaatta kertomaan tästä vaiheesta varuskunnan historiassa.[1]
Kankaanpään kaupunginmuseon varuskuntaosastolla esiteltiin Niinisalon sisäoppilaitoksen toimintaa kevääseen 2021 saakka, jolloin näyttelyosuus purettiin. [4]
Sisäoppilaitoksessa opiskelleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olli Aulanko, rehtori ja kansanedustaja, Mannerheim-ristin ritari[5]
- Lauri Koho, kenraaliluutnantti [3]
- Allan Liuhala, lehtimies[6]
- Kauko Maijala, vuorineuvos[6]
- Pentti Papunen, kustannustoimittaja ja tietokirjailija [7]
- Mikko Pohtola, Suomen Kuvalehden päätoimittaja [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kalle Kuosa: Niinisalon varuskunta, s. 165–172. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.
- ↑ Maija-Leena Nissilä: Rintamamiesten lukio-opinnoista 70 vuotta. Opettajien ammattijärjestö OAJ 22.4.2015
- ↑ a b Kari Karanko : Rauha ja kehitysyhteistyö, TEP-tiedote 2/2010 s. 7
- ↑ Kankaanpään kaupunginmuseon perusnäyttelyt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jussi Niiranen: Onnettomuus otti koville. Tapio Sadeoja (toim.): Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 2011, s. 64–65. Helsinki: Sanoma Media.
- ↑ a b Jyrki Pietilä: Allan Liuhala, lehtimies, s. 54. Helsinki: Edita, 2008.
- ↑ Pentti Papusen muistokirjoitus (Helsingin Sanomat Muistot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomalainen kirjoituskilpailu 2015 : Mikko Pohtola (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laila Halonen : Miesten internaatti : Valtion sisäoppilaitos Niinisalossa v. 1945-1947 ja Internaatin miehet Matrikkeli. 1990 ISBN 9529021054