Valtion sisäoppilaitos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Niinisalon internaatti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valtion sisäoppilaitos eli Niinisalon internaatti oli Kankaanpäässä Niinisalon varuskunnan tiloissa vuosina 1945–1947 toiminut sisäoppilaitos jossa sen toimintavuosina noin 4 000 kotiutettua sotilasta saattoi jatkaa sodan vuoksi keskeytynyttä lukiotaan. Aivan kaikki eivät suorittaneet ylioppilastutkintoa.

Oppilaitos aloitti toimintansa helmikuussa 1945 ja ensimmäiselle vuosiluokalle ilmoittautui virallisen tilaston mukaan 1 145 oppilasta.[1] Opetusohjelmaa oli tiivistetty niin että lukion kolme luokkaa voitiin käydä 9 kuukaudessa, ja valittavissa oli joko humanistinen tai matemaattinen linja. Yksi vuosiluokka kesti noin kolme kuukautta. Ylioppilastutkinnossa suoritettiin kolme ainetta, äidinkieli, vieras kieli ja joko matematiikka tai reaali. Oppilaat olivat 23–25-vuotiaita, ja vanhin heistä oli 36-vuotias.[2] Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset internaatissa järjestettiin kesäkuun lopulla 1945, ja niihin osallistuneista 210 kokelaasta hyväksyttiin 149.[1]

Internaatissa oli 66 eri puolilta Suomea tullutta opettajaa muun muassa Kalle Väänänen, Anna-Liisa Heikinheimo, Anna Leinonen ja Eino Arohonka. Internaatin rehtorina oli aluksi Johannes Varsila ja sitten matematiikkaa opettanut Väinö Alava. Internaatin perustamiseen vaikutti erityisesti kouluneuvos L. Arvi P. Poijärvi. [3]

Internaatissa järjestettiin ylioppilaskirjoitukset kaikkiaan kuusi kertaa, viimeisen kerran helmikuussa 1947, jolloin internaatin toiminta päättyi. Kaikilla kerroilla ylioppilastutkinnon läpäisseiden osuus kaikista kirjoituksiin osallistuneista oli internaatissa suurempi kuin koko maan oppikouluissa keskimäärin.[1]

Joukko sisäoppilaitoksessa aikanaan opiskelleita kokoontui Niinisalon varuskunnassa syyskuun lopulla 1980, jolloin ns. lamellikasarmin pohjoispäädyn seinään kiinnitettiin muistolaatta kertomaan tästä vaiheesta varuskunnan historiassa.[1]

Kankaanpään kaupunginmuseon varuskuntaosastolla esiteltiin Niinisalon sisäoppilaitoksen toimintaa kevääseen 2021 saakka, jolloin näyttelyosuus purettiin. [4]

Sisäoppilaitoksessa opiskelleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kalle Kuosa: Niinisalon varuskunta, s. 165–172. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.
  2. Maija-Leena Nissilä: Rintamamiesten lukio-opinnoista 70 vuotta. Opettajien ammattijärjestö OAJ 22.4.2015
  3. a b Kari Karanko : Rauha ja kehitysyhteistyö, TEP-tiedote 2/2010 s. 7
  4. Kankaanpään kaupunginmuseon perusnäyttelyt (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Jussi Niiranen: Onnettomuus otti koville. Tapio Sadeoja (toim.): Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 2011, s. 64–65. Helsinki: Sanoma Media.
  6. a b Jyrki Pietilä: Allan Liuhala, lehtimies, s. 54. Helsinki: Edita, 2008.
  7. Pentti Papusen muistokirjoitus (Helsingin Sanomat Muistot (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Suomalainen kirjoituskilpailu 2015 : Mikko Pohtola (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laila Halonen : Miesten internaatti : Valtion sisäoppilaitos Niinisalossa v. 1945-1947 ja Internaatin miehet Matrikkeli. 1990 ISBN 9529021054