Nicola Sturgeon
| Nicola Sturgeon | |
|---|---|
.jpg) Sturgeon vuonna 2023 |
|
| Skotlannin pääministeri | |
|
20. marraskuuta 2014 – 28. maaliskuuta 2023
|
|
| Monarkki |
Elisabet II Charles III |
| Varapääministeri | John Swinney |
| Edeltäjä | Alex Salmond |
| Seuraaja | Humza Yousaf |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1970 Irvine, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | asianajaja, poliitikko |
| Puoliso | Peter Murrell ( 2010)[1] |
| Tiedot | |
| Puolue | Skotlannin kansallispuolue |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| firstminister.gov.scot | |
Nicola Ferguson Sturgeon (s. 19. heinäkuuta 1970 Irvine, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta)[2][1] on skotlantilainen poliitikko ja entinen Skotlannin pääministeri. Marraskuussa 2014 Sturgeonista tuli puolueensa ensimmäinen naisjohtaja ja Skotlannin ensimmäinen naispääministeri.[1]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sturgeonin isä työskenteli sähköasentajana ja äiti hammashoitajana.[3]
Sturgeon opiskeli oikeustiedettä Glasgow’n yliopistossa ja työskenteli vuosina 1997–1999 asianajajana.[2]
Vuonna 2016 Sturgeon kertoi julkisesti, että oli kärsinyt keskenmenon viisi vuotta aikaisemmin.[4]
Sturgeonin erottua pääministerin virastaan mediassa alkoi levitä huhuja, että osasyy erolle oli se, että hän olisi homoseksuaali ja viettäisi salaista kaksoiselmämää ranskalaisen diplomaatin kanssa. Sturgeon kiisti väitteet huhtikuun 2023 alussa.[5][6][7]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sturgeon liittyi Skotlannin kansanpuolueeseen ollessaan 16-vuotias, ja nimesi yhdeksi tekijäksi maan silloisen pääministerin, Margaret Thatcherin: yhtäältä Thatcher osoitti, että vahvatahtoinen nainen voi päästä politiikan huipulle Britanniassa, mutta toisaalta Sturgeon halusi vastustaa Thatcherin konservatiivisia arvoja.[8]
Ensimmäistä kertaa Sturgeon valittiin Skotlannin parlamenttiin vuonna 1999 ollessaan vain 29-vuotias. Hän sai nopeasti maineen vakavana poliitikkona nuoresta iästään huolimatta.[9]
Sturgeon pyrki ensimmäistä kertaa puolueensa puheenjohtajaksi vuonna 2004, mutta jättäytyi kuitenkin pois kisasta Alex Salmondin ilmoittauduttua mukaan, ja Sturgeon alkoi tukemaan tämän kampanjaa.[8] Sturgeonista tuli puolueensa varapuheenjohtaja.[9]
Vuoden 2007 parlamenttivaalien jälkeen Skotlannin kansanpuolue nousi Skotlannin suurimmaksi puolueeksi, ja Sturgeon sitä kautta Skotlannin varapääministeriksi. Vuoden 2011 vaalien jälkeen puolue katsoi, että on aika lunastaa vaalilupaus Skotlannin itsenäisyydestä.[8]
Varapuheenjohtajana Sturgeon oli päävastuussa puolueensa itsenäisyyskampanjasta vuoden 2014 kansanäänestyksessä. Tuloksen selvittyä puheenjohtaja Salmond erosi.[10]
Skotlannin pääministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salmondin erottua Sturgeon ilmoittautui mukaan puolueensa puheenjohtajavaaleihin. Hän lupasi tehdä yhteistyössä hyväntahtoisesti itsenäisyyttä vastustavien puolueiden kanssa. Lisäksi hän sanoi haluavansa käyttää pääministerin asemaansa saadakseen Skotlannin paikallishallinnolle entistä enemmän valtaa Lontoosta.[8] Hän myös sai saman tien useiden vanhempien puoluetovereidensa tuen.[10] Skotlannin kansanpuolue piti puoluekokouksen 14. marraskuuta 2014, jossa se valitsi Sturgeonin uudeksi puheenjohtajaksi. Tämän johdosta hänestä tuli myös todennäköinen uusi Skotlannin pääministeri. Varapuheenjohtajaksi nousi Stewart Hosie.[11]
Sturgeon ilmoitti helmikuussa 2023 eroavansa Skotlannin pääministerin virasta, koska koki Skotlannin itsenäisyyskampanjan henkilöityneen liikaa häneen. Hän oli tuolloin maan pitkäikäisin pääministeri.[12] Sturgeonin seuraajaksi puolueen puheenjohtajana valittiin maaliskuussa 2023 Humza Yousaf.[13]
Britannian EU-eron jälkeen Sturgeon alkoi kampanjoimaan sen puolesta, että maa säilyisi osana unionin sisämarkkinoita.[3]
Poliittisia kantoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sturgeon kannattaa Skotlannin itsenäisyyttä ja kuuluu puolueensa siihen siipeen, jonka mielestä itsenäistymisprosessi tapahtuu vääjäämättä vaalien kautta. Vuoden 2015 kansanäänestyksen jälkeen Sturgeon on alkanut vaatia toista kansanäänestystä jahka siihen saadaan laaja kansan tuki.[14][15]
Skotlannin ollessa osa Yhdistynyttä kuningaskunta Sturgeon on sanonut kannattavansa perustuslaillista monarkiaa, ja että nykyjärjestelmänsä on hyvät puolensa.[16]
Sturgeon on sanonut vastustavansa Yhdistyneen kuningaskunnan ydinaseita ja niiden sijoittamista Skotlantiin.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Beattle, Douglas: 10 things you need to know about Scotland's new First Minister Nicola Sturgeon Scotland Now. 21.11.2014. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 17.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Nicola Sturgeon: Personal information The Scottish Parliament. Viitattu 17.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Nicola Sturgeon thegentlewoman.co.uk. 2023. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Nicola Sturgeon miscarriage: First minister reveals baby loss BBC News. 4.9.2016. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ Nicola Sturgeon dismisses 'secret lesbian' claim - as she addresses reasons for her resignation Sky News. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Nicola Sturgeon laughs off online gossip of affair with French diplomat The Independent. 2.4.2023. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Nicola Sturgeon resignation: online rumours played a part, says ex-SNP leader The Guardian. 2.4.2023. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ a b c d Nicola Sturgeon | Biography, Facts, & Scottish Independence Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Who is Nicola Sturgeon? A profile of the SNP leader BBC News. 19.9.2014. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ a b Nicola Sturgeon launches campaign to succeed Alex Salmond The Guardian. 24.9.2014. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ SNP conference: Nicola Sturgeon appointed party leader BBC News. 14.11.2014. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ Skotlannin pitkäaikaisin pääministeri Nicola Sturgeon eroaa – uskoo maan seuraavan johtajan vievän Skotlannin itsenäiseksi Yle Uutiset. 15.2.2023. Viitattu 3.4.2023.
- ↑ Who is Humza Yousaf, Scotland's new first minister BBC News. 13.3.2023. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ David Torrance: The great SNP divide The Herald. 15.6.2015. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ 'Scottish Independence is a When Not an If' says Nicola Sturgeon International Business Times UK. 6.10.2014. Viitattu 3.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Nicola Sturgeon has first audience with the Queen BBC News. 10.12.2014. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
- ↑ Sturgeon defends plan to 'move away' from Trident and nuclear weapons STV News. 7.10.2022. Viitattu 3.4.2023. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nicola Sturgeon Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
