Nico Ihle
| Nico Ihle | |
|---|---|
 Nico Ihle vuonna 2018 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. joulukuuta 1985 Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa |
| Kansalaisuus |
 Saksa |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 187 cm |
| Laji | pikaluistelu |
| Seura | Chemnitzer SC |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
34,35 (500 m) 1.07,06 (1 000 m) |
|
Tietolaatikko päivitetty 20. helmikuuta 2020 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Saksa
| |||
| Miesten pikaluistelu | |||
| Matkakohtaiset MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Gangwon 2017 | 500 metriä | |
| EM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Heerenveen 2017 | sprinttiottelu | |
| Pronssia |
Kolomna 2018 | 1 000 m | |
Nico Herbert Ihle (s. 2. joulukuuta 1985 Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa) on saksalainen pikaluistelija, joka kilpailee pääosin 500 ja 1 000 metrillä. Ihle on 187 senttimetriä pitkä, painaa 85 kilogrammaa ja edustaa Chemnitzer SC:tä[1].
Pikaluistelun maailmancupissa Ihle on kilpaillut marraskuusta 2005 asti. Hän on saavuttanut osakilpailuvoiton Berliinistä 1 000 metriltä kaudelta 2014-2015 sekä Naganosta ja Berliinistä 500 metriltä kaudelta 2016–2017, kaksi kakkossijaa 500 metriltä Inzellistä kaudelta 2013-2014 ja Heerenveenistä kaudelta 2017–2018 sekä seitsemän kolmossijaa. Hän sijoittui 1 000 metrin maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi kaudella 2014-2015.[2][3]
Ihle on osallistunut kolmiin talviolympialaisiin, vuosina 2010, 2014 ja 2018. Hänen paras sijoituksensa on neljäs sija 1 000 metriltä vuodelta 2014 Sotšista. Samojen kisojen 500 metrillä hän oli kahdeksas.[1] Pyeongchangissa 2018 hän sijoittui kahdeksanneksi sekä 500 että 1 000 metrillä.[3]
Matkakohtaisiin maailmanmestaruuskilpailuihin Ihle on osallistunut kahdeksan kertaa ja sprinttimaailmanmestaruuskilpailuihin yksitoista kertaa. Hän sai Gangwonissa 2017 hopeaa 500 metriltä ja oli neljäs 1 000 metrillä. Hän sijoittui 1 000 metrillä seitsemänneksi Heerenveenissä 2015 ja Salt Lake Cityssä 2020 sekä kahdeksanneksi Inzellissä 2019. Hän oli sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa neljäs 2016 ja 2018, seitsemäs 2019 sekä kahdeksas 2017. Hän saavutti EM-sprinttikilpailuissa pronssia 2017 ja matkakohtaisten EM-kisojen 1 000 metrillä pronssia 2018.[2][3]
Myös Ihlen isoveli Denny Ihle on pikaluistelija.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/ih/nico-ihle-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.isu.org/en/speed-skating/statistics-and-biographies#PageID%3D103037&SportID%3D103&Personid%3D208139&TaalCode%3D2&StyleID%3D0&Cache%3D2.html?606731
- ↑ a b c Skater business card of Nico Ihle .speedskatingnews.info. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
| ||||||||||
