Nextstep

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NeXTSTEP
Kehittäjä NeXT
Ohjelmointikielet Objective-C
Julkaistu 1989
Viimeisin vakaa versio 3.3 (1995)
Ytimen tyyppi Mikroydin
Suoritintuki Motorola 68000, x86, SPARC, PA-RISC
Käyttöliittymä Display PostScript
Lisenssi kaupallinen
NeXTstation-työasemaa myytiin 1990–1993 Motorola 68040 25 MHz ja 33 MHz malleina. Siihen sai myös värillisen 17-tuumaisen MegaPixel-näytön.
NeXTcube oli myynnissä 1988–1993.


Nextstep on oliopohjainen, moniajoa tukeva käyttöjärjestelmä, jota NeXT kehitti NeXT-tietokoneilleen. Käyttöjärjestelmä nimi kirjoitettiin vaihtelevasti NeXTStep, NeXTSTEP ja viimeisessä julkaisussa NeXTSTEP. Nextstep 1.0 julkaistiin 18. elokuuta 1989, ja viimeisin julkaisu, versio 3.3, julkaistiin vuoden 1995 alussa. Version 3.2 julkaisun aikoihin Sun Microsystems ja NeXT kehittivät OpenStepin.

Nextstep toimi aluksi NeXTin Motorola 68000 -sarjan muistinsuojausta tukeviin suorittimiin (68030, 68040) perustuvilla NeXT-koneilla (NeXTstation ja NeXTcube). NeXT-koneet mahdollistivat kehittynyttä äänen ja musiikin käsittelyä Motorola 56000-sarjan DSP:n avulla.

Myöhemmin käyttöjärjestelmä siirrettiin myös x86, SPARC ja PA-RISC -suorittimille. Perustaltaan se oli Mach-mikrokerneliin ja BSD Unixin työkaluihin perustuva, mutta käytti graafisena käyttöliittymänään omaa Display PostScriptiin ja oliopohjaisiin kirjastoihin perustuvaa ratkaisuaan. Sovellusohjelmien pääasiallinen ohjelmointikieli oli oliopohjainen Objective-C, joka kehitettiin C:stä lisäämällä siihen kevyt oliokerros.

Nextstep 3.2:n julkaisun aikoihin 1993 NeXT liittoutui Sun Microsystemsin kanssa kehittämään OpenStepia, josta poistettiin sidonnaisuus NeXT-alustaan ja se standardoitiin ja siirrettiin Solarikselle ja Windows NT -alustalle. Tuote olisi toiminut yhteisenä rajapintana ja käyttöliittymänä näillä alustoilla. Myöhemmin Sun keskittyi kuitenkin kehittämäänsä Java-alustaan. 4. helmikuuta 1997 Apple Computer osti NeXTin 427 miljoonalla dollarilla ja kehitti Nextstepistä Rhapsody-projektissa Mac OS X:n perustan.

Nextstepin käyttöliittymä inspiroi myös Linux-käyttäjiä ja sen ulkonäköä matkittiin Afterstep ja Window Maker -ikkunanhallintaohjelmissa. OpenStep-standardista on tehty myös avoimen lähdekoodin toteutus GNUstep-projektissa, joka sai alkunsa erään ohjelman siirtämisestä Nextstepistä Unixille. GNUstep toteuttaa myös jotain Applen Cocoa-rajapinnan laajennuksista standardiin.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen verkkoselain, WorldWideWeb, kehitettiin Nextstep-alustalla. Jotkut nykyisistä selaimista löytyvät ominaisuudet ja pikanäppäimet kuuluivat alun perin Nextstepiin ja HTML 1.0:n ulkoasua määrittävät elementit perustuivat sen käyttöliittymän tekstikomponentin ominaisuuksiin. Tim Berners-Leen NeXT-työasema oli myös maailman ensimmäinen web-palvelin.

id Softwaren tietokonepelit Doom ja Quake kehitettiin alun perin Nextstep 3.3:lla. Niiden kenttäeditorit DoomEd ja QuakeEd ohjelmoitiin Objective-C:lla.[1] Muita NeXT-alustalta lähtöisin olevia ohjelmia ovat Macromedia FreeHand ja Mathematican ensimmäiset graafiset versiot.

NeXT Computer[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NeXTstation[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NeXTstation oli saatavilla perusmallina ja Turbo-mallina, jossa suorittimen kellotaajuus oli korkeampi ja muistimäärä oli laajennettavissa suurempaan.

  • CPU: Motorola 68040 25MHz tai 33MHz (Turbo)
  • RAM: 8MB (12MB NeXTstation Color), laajennettavissa 32MB asti tai 128MB (Turbo)
  • Motorola 56001 DSP

NeXTcube[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apple-NeXT Merger Birthday! John Romero, rome.ro. Viitattu 17.04.2007.
Tämä ohjelmistoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.