Napahärkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Napahärkki
Edmondston's Chickweed, Keen of Hamar CRW 2437.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Härkit Cerastium
Laji: nigrescens
Muunnos: laxum
Kolmiosainen nimi

Cerastium nigrescens var. laxum
(Lindblom) Brysting & Elven[1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Napahärkki Commonsissa

Napahärkki (Cerastium nigrescens var. laxum, syn. C. arcticum, C. edmondstonii)[2] on kohokkikasveihin kuuluva, pienikokoinen vuoristojen ja arktisten alueiden laji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monivuotinen napahärkki kasvaa 5–10 senttimetriä korkeaksi ja muodostaa tiheitä, pieniä tuppaita. Varsi ja lehdet ovat pitkäkarvaisia. Lehdet ovat soikeita ja pituudeltaan 6–16 mm. Kukinto on kaksihaarainen viuhko. Kukkien tukilehdet ovat enintään kapealti kalvolaitaisia. Valkoisia kukkia on yksi tai kaksi kappaletta. Kukan verhiö ja teriö ovat molemmat viisilehtisiä. Verhiö on tyvestä liereä, verholehdet ovat tavallisesti tylppiä. Teriö on noin 1,5–2 kertaa verhiön pituinen, valkoiset terälehdet ovat kärjestään matalasti kaksihalkoisia. Emin vartaloita on viisi kappaletta. Tunturihärkki kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on pitkähkö, 10-liuskainen kota. Siemenet ovat kooltaan 1,2–1,7 mm, ja niiden pinnassa olevat nystermät ovat useimmiten leveyttään matalampia.[3][4]

Napahärkki voi risteytyä tunturihärkin (C. alpinum) kanssa, jota se myös ulkonäöltään läheisesti muistuttaa.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napahärkkiä tavataan Euroopassa ainoastaan Skotlannissa, Walesissa, Färsaarilla, Islannissa, Huippuvuorilla sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen korkeimmilla vuoristo- ja tunturialueilla. Lisäksi napahärkkiä kasvaa paikoitellen Grönlannissa sekä Koillis-Kanadan rannikolla.[5] Suomessa napahärkkiä tavataan ainoastaan Enontekiöllä Käsivarren suurtuntureilla.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napahärkki kasvaa hiesuisilla ja soraisilla lumenviipymäpaikoilla, sulavesipurojen reunoilla, jyrkänteillä, vuotomailla ja jokisärkillä. Suomessa sitä kasvaa lähinnä keskipaljakan korkeudella.[4][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Plant List: Cerastium nigrescens var. laxum (englanniksi) Viitattu 28.8.2017.
  2. Lutukka 21/2005, s. 46.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 109–110.
  4. a b c Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 136.
  5. Den virtuella floran: Snöarv (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 22.4.2012.
  6. a b Retkeilykasvio 1998, s. 110.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]