Näkökirurgia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näkökirurgialla (jota kutsutaan myös taittovirhekirurgiaksi) tarkoitetaan silmien taitto­virheiden hoitamista leikkauksella. Leikkauksella pystytään korjaamaan liki­näköisyyttä, kaukonäköisyyttä ja haja­taittoa eli astigmatismia sekä ikänäköä. Leikkausmenetelmiä, joissa ja silmän muotoa muokataan esimerkiksi laser-säteen avulla tai mykiö korvataan keinotekoisella linssillä, on useanlaisia. Jos taittovirhe on erittäin voimakas (yli +4D tai alle -10D), on linssi-implantti mahdollisesti paras vaihtoehto. Aivan kaikkia taittovirheitä ei voi korjata leikkauksella, eivätkä kaikki silmät sovi leikattavaksi esimerkiksi silmän rakenteen, silmäsairauksien tai liian ohuen sarveiskalvon takia.

Laserleikkauksia on tehty Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yleisemmin 1990-luvulta lähtien, ja leikkaustekniikka on kehittynyt jatkuvasti. Kansallista rekisteriä Suomessa tehtävistä leikkauksista ei ole, mutta arvio Suomessa tehtävistä leikkauksista liikkuu 10 000:n ja 20 000:n välillä [1](HS 13.11.2014).

Yleisimmät Suomessa käytettävät laserleikkausmenetelmät ovat FS-LASIK ja LASEK, jotka eroavat toisistaan siinä, millä tavalla sarveiskalvo valmistetaan taittovirheen korjaamiseen.

FS-LASIK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FS-LASIK (=FemtoLASIK, Intralasik, I-LASIK) on maailmassa eniten käytetty, turvallinen ja kivuton Femtosecond-laserilla tehtävä laserleikkausmenetelmä, jonka paranemisaika on erittäin lyhyt. Leikkauksessa sarveiskalvoon muodostettava läppä tehdään lasersäteen avulla. Läppä käännetään syrjään ja laser muotoilee silmän etuosan uudelleen niin, että taittovirhe korjaantuu, minkä jälkeen sarveiskalvoläppä laitetaan takaisin paikalleen. Silmällä näkee heti leikkauksen jälkeen, ja useimmat voivat työskennellä normaalisti jo leikkausta seuraavana päivänä.

LASEK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LASEK on suositeltava leikkausmenetelmä silloin, kun sarveiskalvo on ohut ja hoidettavassa silmässä on suuri taittovirhe. Menetelmässä sarveiskalvon uloin solukerros siirretään sivuun miedon alkoholiliuoksen avulla, minkä jälkeen laser muotoilee silmän etuosan uudelleen ja korjaa taittovirheen. Silmä tarvitsee tukea leikkausta seuraavien ensimmäisten paranemispäivinä, joksi ajaksi siihen asetetaan kirkas, suojaava piilolinssi. Toipumisaika on pidempi kuin FS-LASIK-leikkauksessa.

SMILE[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SMILE (Small Incision Lenticular Extraction) on suhteellisen uusi lasermenetelmä, jossa poistetaan kudosta sarveiskalvon sisältä eikä läpän alta tai ulkopinnalta. Hoito tehdään femtosekuntilaserilla niin, että sarveiskalvon sisältä leikataan linssimäinen kiekko, joka poistetaan noin 3 mm:n mittaisen viillon kautta. Menetelmällä ei voi korjata kaukotaitteisuutta.

PRK-leikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PRK-leikkaus eli fotorefraktiivinen keratektomia on ensimmäinen kirurginen toimenpide, jossa muutettiin laserilla silmän sarveiskalvon muotoa. Siinä käytetään samanlaista silmälaseria kuin LASIK-laserleikkauksessa. Kahden toimenpiteen pääasiallinen ero on tavassa, jolla sarveiskalvon keskimmäinen kerros paljastetaan. PRK-toimenpiteessä sarveiskalvoon ei leikata läppää, vaan sarveiskalvon pintakerros - epiteeli - poistetaan erityisinstrumentin avulla mekaanisesti.

Silmänsisäinen piilolinssi, ICL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ICL-tekniikkaa (ICL= intraocular contact lens) käytetään muun muassa silloin,

  • kun taittovirhe on yli +4D tai alle -6D)
  • sarveiskalvo on erityisen ohut
  • sarveiskalvo on muuten epäsäännönmukainen
  • kuivasilmäisyyden riski on olemassa

ICL-menetelmässä silmän sisälle, oman linssin eli mykiön eteen asetetaan keinotekoinen linssi (Intraocular Contact Lens). Leikkaus suoritetaan normaalisti yksi silmä kerrallaan. Hajataittoisuustapauksissa käytetään toorista linssiä.

Ikänäköä korjaavat menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmille kehittyy noin 50 vuoden iässä ikänäkö.[2] eli presbyopia, johon liittyy vaikeus nähdä lähelle (alkaa ilmetä 40–45 -vuotiaana). Ikänäkö johtuu siitä, että silmän mykiö jäykistyy ja akkommodaatiokyky eli kyky tarkentaa katse lähietäisyydelle heikkenee. Siksi kauas ja lähelle katsottaessa tarvitaan eri linssivahvuudet. Likitaittoiset näkevät edelleen tarkasti lähelle ilman silmälaseja, mutta eivät käyttäessään likitaittoisuutta korjaavia laseja.

Ikänäköä korjaavia linssileikkauksia on tehty 2000-luvulta lähtien. Ikänäköleikkauksen kanssa samankaltaisella tekniikalla tehtävä kaihileikkaus on yleisin kirurginen toimenpide Suomessa, ja niitä tehdään koko maailmassa noin 14 miljoonaa vuodessa. Ensimmäinen kaihileikkaus tehtiin Suomessa vuonna 1950, ja tekomykiötekniikkaan perustuvat harmaakaihileikkaukset yleistyvät 2000-luvulla.

Ikänäön korjaamiseen käytetty linssileikkausmenetelmässä linssinvaihdon jälkeen harmaakaihia ei pääse enää kehittymään. Tavallinen harmaakaihileikkaus eroaa linssileikkauksesta siinä, että linssi korjaa sekä lähi- että kaukonäön. Käytettävä linssi valitaan yksiköllisesti taittovirheestä ja korjaustarpeesta riippuen.

RLE-linssileikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RLE-linssileikkaus (RLE = Refractive Lens Exchange) on ikänäön korjaamiseen kehitetty linssileikkausmenetelmä. RLE-leikkauksessa käytetään niin sanottuja multifokaalisia linssejä (RLE multifocal and RLE trifocal), joilla pyritään silmälasittomuuteen. Tässä leikkausmenetelmässä silmän oma mykiö poistetaan ja korvataan keinotekoisella linssillä, joka jää silmään loppuelämän ajaksi. Paitsi ikänäköä, uudella linssillä voidaan myös korjata muita mahdollisia taittovirheitä sekä hajataitteisuutta. Linssileikkauksen jälkeen harmaakaihi ei pääse enää kehittymään.

Linssileikkaus voidaan tehdä sekä niin sanottua yksiteholinssiä käyttäen. Linssileikkauksesta käytetään tällöin nimitystä RLE Monofokal, jolloin lukulaseja tarvitaan leikkauksen jälkeen. Moniteholinsseillä tehtävässä silmäleikkauksessa, RLE Multifokal, pyritään silmälasittomuuteen. Tavallinen harmaakaihileikkaus eroaa linssileikkauksesta siinä, että linssi korjaa sekä lähi-, että kaukonäön. Käytettävä linssi valitaan yksilöllisesti taittovirheestä ja korjaustarpeesta riippuen.

Monovisio-menetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monovisiosta puhutaan. silloin kun ikänäkö korjataan siten, että toinen silmä saadaan näkemään tarkasti kauas ja toinen lähelle. Tällöin näkö korjataan tai silmät leikataan siten, että toinen silmä on likitaittoinen (myooppinen) ja toinen normaali (emmetrooppinen) eli näkee tarkasti lähelle ja kauas ilman silmälaseja (vahvuus 0). Joillekin tämä ratkaisu sopii ongelmitta, mutta toisista tuntuu, että silmät eivät osaa tehdä yhteistyötä. Silmien yhteispelin ongelmia ilmenee todennäköisemmin silloin kun silmien taittoero on suuri. Siksi monovisiomenetelmässä ”lähinäkösilmän” näkökyky korjataan vain harvoin 40 cm:n etäisyyteen asti (vastaa -2,5 dioptrian likitaittoisuutta). Lähisilmän likitaittoisuudeksi valitaan usein -1,5 – -0,75, jolloin tarkan näön alue on noin 60/70 cm – 1 m. Käytännössä monet pystyvät näkemään myös tätä lähemmäksi.

Monovisiomenetelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monovisiomenetelmä on käytössä laserleikkauksissa ja laitettaessa silmänsisäisiä IOL-linssejä (IOL= Intra Ocular Lenses). Ennakkotutkimuksessa näitä menetelmiä verrataan muihin menetelmiin kuten RLE-linssileikkausmenetelmään silmänsisäisiä moniteholinssejä käyttäen.[3]

Monovisiolaserleikkaus on hyvä menetelmä ikänäön varhaisvaiheessa (noin 38–44-vuotiaille). Tässä vaiheessa silmät pystyvät vielä tarkentumaan lähelle, mutta ongelmia on odotettavissa pian jos silmät leikataan niin, että kummallakin silmällä näkee kauas täydellisesti. Menetelmä soveltuu myös ikääntyneille potilaille RLE monovisio -menetelmän vaihtoehdoksi.

Monovisiolinssiä suositellaan silloin, kun ei ole varmaa, sopeutuuko potilas moniteholinssin haittoihin, mutta haluaa silti vähentää riippuvuuttaan silmälaseista lähelle katsottaessa enemmän kuin mitä pelkkä etäisyyden korjaaminen antaisi. Monovisiomenetelmää suositellaan, jos potilaan arvioidaan pystyvän sopeutumaan silmien taittoeroon. Tämä testataan usein piilolinsseillä ennen leikkausta.

PresbyLASIK-menetelmä SUPRACOR[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PresbyLASIK-menetelmä SUPRACOR on laserleikkausmenetelmä, jonka avulla ikänäköä hoidetaan tekemällä sarveiskalvosta monitehoinen. Menetelmällä korjataan sekä lähi- että kaukonäköä. PresbyLASIK on (FS-)LASIK-leikkaus, jossa sarveiskalvo muotoillaan monitehoiseksi siten, että sen eri alueet kaareutuvat eri tavoin ja taittavat valoa eri vahvuuksilla. Yleensä siirrytään sarveiskalvon keskellä olevalta lähinäköalueelta asteittain kaukonäköä varten muotoilluille reuna-alueille. Kyseessä on kompromissiratkaisu, jonka avulla saadaan toimiva näkökyky sekä lähelle että kauas, mutta näön laatu saattaa heikentyä. Haittavaikutuksia voi olla myös heikentynyt kontrastinäkö, huonontunut pimeänäkö tai heikentynyt näöntarkkuus.

Crystalens[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Crystalens, "mukautuva" silmänsisäinen linssi on Bausch & Lombin silmänsisäinen linssi, jonka pitäisi siirtyä silmässä niin, että sen taittovahvuus mukautuu lähinäköön henkilön katsoessa lähelle. Periaatteena on, että linssin siirtyminen silmän sisällä 1 mm:n eteenpäin vaikuttaa lähinäköön noin 1 dioptrian verran. Linssi siirtymine tapahtuu, kun sen ympärillä olevat sädelihakset supistuvat yrittäessä nähdä lähelle. Valitettavasti silmän liike on osoittautunut vaikeaksi ennustaa, eikä menetelmällä ole saatu yhtä hyviä tuloksia kuin esimerkiksi kolmiteholinssillä.

Näkökirurgiaa tarjoavat toimijat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkökirurgiset leikkaukset eivät yleensä kuulu julkisen terveyden­huollon piiriin, vaan niitä tarjoavat yksityiset toimijat Suomessa kuten Medilaser, Eiran sairaala, Terveystalo, Mehiläinen, Silmäaseman Silmäsairaala ja Memira.

ESCRS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Refraktiivisen kirurgian eurooppalainen kattojärjestö on European Society of Cataract and Refractive Surgeons [4]. Yli 5000 jäsenen järjestö kouluttaa, tuottaa julkaisuja, seuraa ja tukee alan tutkimusta ja kehityshankkeita ja arvioi uusia leikkausmenetelmiä, teknologiaa ja alan käytäntöjä sekä asiakastyytyväisyyttä ja -turvallisuutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]