Mykiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvassa oikealla linssi tarkentunut lähietäisyydelle ja vasemmalla kauemmaksi. Punaiset kohdat esittävät ripustinsäikeitä.

Mykiö on silmän värikalvon ja lasiaisen etupinnan välissä sijaitseva kaksoiskupera linssi. Sen tehtävänä on taittaa silmään tuleva valo ja kohdistaa se silmän perälle keskikuoppaan tarkan kuvan saamiseksi. Toisin sanoen näkemisen säätö eri etäisyyksille. Mykiö ei kuitenkaan yksin taita valoa, vaan sarveiskalvo taittaa suurimman osan silmään tulevasta valosta, mutta mykiö kohdistaa valon.

Mykiö on joustava ja sädekehän lihakset pystyvät säätämään sen polttoväliä. Kun sädekehän lihakset supistuvat ripustinsäikeet löystyvät ja mykiö tulee paksummaksi. Näin linssi tarkentaa lähietäisyydelle. Ikääntymisen myötä mykiön joustavuus kärsii ja tarkennus ei onnistu enää niin hyvin, tätä kutsutaan ikänäöksi.

Mykiö koostuu ohuista päällekkäisistä kerroksista. Mykiö on melko kuiva, sen vesipitoisuus on alhainen ja iän myötä vesipitoisuus pienenee entisestään. Iän myötä myös mykiön sisältämän kalsiumin määrä kasvaa ja sen valkuaisainerakenne muuttuu, mikä vähentää linssin kimmoisuutta. Aikuisen ihmisen mykiö on noin 5 mm paksu ja 9 mm läpimitaltaan.

Mykiön rakenteessa voi olla synnynnäisiä poikkeavuuksia kuten pienilinssisyys tai mykiö voi sijaita väärässä kohdassa. Mykiöön voi tulla samentumia, jotka tunnetaan harmaakaihina. Samentumat voivat olla synnynnäisiä tai ilmestyä myöhemmin. Yleensä samentumat eivät ole häiritseviä, mutta jos samentumasta on huomattavaa haittaa voidaan samentuma hoitaa leikkauksella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]