Muinaispuku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Muinaispuku on esihistoriallisen ajan mallin mukainen puku, joka on valmistettu hautalöytöjen perusteella. Suomessa ensimmäiset muinaispuvut tehtiin 1800-luvun lopussa, jolloin myös kansallispukujen käyttö ja valmistus yleistyi.

Pakanalliseen tapaan kuului haudata vainaja juhlapuvussaan. Lisäksi mukana oli muun muassa pronssista valmistettuja koruja ja muita koristeita. Niiden perusteella on pystytty selvittämään pukujen malli sekä kankaiden rakenne ja väri. Kaikki toistaiseksi tehdyt suomalaiset muinaispuvut ovat naisten pukuja. Miesten asuja ei ole pystytty vähäisten hautalöytöjen vuoksi jäljentämään.

Suomen ensimmäinen rekonstruoitu muinaispuku oli ns. Aino-puku, jonka Helsingin yliopiston Viipurilainen osakunta valmisti vuonna 1893 arkeologi Theodor Schvindtin ohjeiden mukaan.

Tunnetuin suomalainen muinaispuku lienee Euran emännän puku, jollaista presidentti Tarja Halonen käytti vuonna 2001 itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Yhteensä suomalaisia muinaispukuja on valmistettu yhdeksän erilaista mallia.

Suomalaiset muinaispuvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aino-puku (1893)
  • Perniön emännän puku (1925)
  • Tuukkalan puku (1930-luku)
  • Muinais-Karjalan puku (1950-luku)
  • Kaukolan puku (1956)
  • Euran emännän puku (1982)
  • Maskun puku (1985)
  • Kaarinan puku (1991)
  • Mikkelin muinaispuku (1994)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.