Mšinskaja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mshinskaja)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mšinskaja
Мши́нская
Mšinskin suota.
Mšinskin suota.

Mšinskaja

Koordinaatit: 59°0′50″N, 29°56′20″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Lugan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 633,52 km²
Väkiluku (2012) 3 300











Mšinskajan kunta Lugan piirin kartalla.

Mšinskaja (ven. Мши́нская) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Lugan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Pietarista etelään johtavan rautatien ja maantien varrella 33 kilometriä Lugasta pohjoiseen. Taajamassa on 1 100 ja kunnassa 3 300 asukasta (vuonna 2012)[1].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mšinskajan kunnan pinta-ala on 633,52 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu kaakossa Lugan piirin Jam-Tjosovon ja etelässä Tolmatšovon kuntiin, lännessä Leningradin alueen Volossovan piiriin sekä pohjoisessa ja idässä Hatsinan piiriin[1]. Pinta-alasta 73,1 % on metsää ja 23,5 % maatalousmaata[3].

Kunnan alueella virtaavat Laukaanjokeen laskevat Jaštšera ja Kemka, Orinanjärveen laskeva Divenka ja Lemusan sivujoki Verjažka. Suurin järvi on Stretšno. Seudulla on laajoja suo-alueita. Hyötykaivannaisiin kuuluu turve.[4] Kunnan alueella sijaitsee osa Mšinskoje boloto ja Sever Mšinskogo bolota -rauhoitusalueista[5].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Krasnyi Majakin taajama sekä 18 kylää: Bekovo, Bolšaja Divenka, Bolšaja Jaštšera, Kemsk, Kuznetsovo, Lugi, Lužki, Malaja Jaštšera, Nizovka, Nizovskaja, Parušino, Pehenets, Pokrovka, Selištše, Sorotškino, Tozyrevo, Tšernetsovo ja Vladytškino. Mšinskajan ohella huomattavampia asutuskeskuksia ovat yli 800 asukkaan Krasnyi Majak, 700 asukkaan Pehenets ja noin 350 asukkaan Nizovskaja. Kunnan alueella sijaitsevat suuret Mšinskajan ja Divenskajan puutarha-alueet sekä neljätoista huvila-aluetta. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan 85 000.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun kylät mainitaan ensimmäisen kerran Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500[7]. 1600-luvulla sinne siirtyi inkerikkoja Ruotsin rajan takaa. Peter von Köppen mainitsee Ylä-Laukaan inkeroiskylien joukossa Lugin ja Nizovkan[8]. Lugi oli 1800-luvulla volostin keskus. Mšinskajan taajama on kehittynyt rautatien varrella sijainneesta Mhin kylästä. Neuvostoaikana sinne syntyi metsäteollisuutta ja turkistarhoja.[9]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkee Pietarin, Pihkovan ja Valko-Venäjän rajan välinen valtatie M20 sekä Pietarin ja Pihkovan välinen rautatie, jolla on Mšinskajan ja Nizovskajan asemat sekä Rosinkan seisake. Kuznetsovon itäpuolella on maatalousyritys Avian käyttämä lentokenttä.[10] Mšinskajasta on linja-auto- ja paikallisjunayhteydet Lugaan ja Pietariin[11].

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat liikenne, palvelut sekä maa- ja metsätalous[7]. Kunnassa toimii pieniä metsäteollisuus- ja maatalousyrityksiä[12]. Osa työvoimasta työskentelee Lugassa tai muualla kunnan ulkopuolella[13].

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat keskikoulu, kirjasto, pieni poliklinikka ja joukko kauppoja. Puretun kulttuuritalon paikalle on rakennettu tsasouna. Eräitä palveluita on Krasnyi Majakissa ja muissa asutuskeskuksissa.[14]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudulta on löydetty kaksi muinaista hautapaikkaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Tomasovin kartano Krasnyi Majakissa sekä Jaštšeran postiasema ja kirkko.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Generalnyi plan, s. 16.
  2. Generalnyi plan, s. 58.
  3. Generalnyi plan, s. 58–59.
  4. Generalnyi plan, s. 30–32.
  5. Generalnyi plan, s. 45.
  6. Generalnyi plan, s. 16–20.
  7. a b Generalnyi plan, s. 52.
  8. von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 41. St.-Petersburg: , 1867.
  9. Generalnyi plan, s. 52–54.
  10. Generalnyi plan, s. 62–67.
  11. Generalnyi plan, s. 69.
  12. Generalnyi plan, s. 59–62.
  13. Generalnyi plan, s. 51–52.
  14. Generalnyi plan, s. 80–87.
  15. Generalnyi plan, s. 56–57.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]