Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen tarkoitus on kannustaa tutkimustiedon välittämistä tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, tukea monikielisen julkaisutoiminnan mahdollistavia kansallisia julkaisukanavia ja edistää monikielisyyttä tutkimuksen arviointi- ja rahoitusjärjestelmissä.[1]

Tiedettä [...] priorisoidaan, rahoitetaan, hallinnoidaan, tehdään, viestitään, tulkitaan, sovelletaan ja opetetaan tietyissä yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa, joissa puhutaan ja kirjoitetaan useita eri kieliä. Siksi myös tiedeviestinnän on oltava monikielistä.[2]

Monikielinen tiedeviestintä luo edellytykset eri yleisöjen tieteen ymmärrykselle ja vuorovaikutukselle tutkijoiden kanssa, ja aloitteen allekirjoittajat tukevat pyrkimystä varmistaa kansalaisten ja päätöksentekijöiden pääsy tutkitun tiedon äärelle. Yksi tärkeä väylä on kotimaisilla ja vierailla kielillä julkaisevien lehtien ja kirjakustantajien muodostama kansallinen infrastruktuuri – sen lisäksi että kansalliset julkaisukanavat välittävät tutkimustietoa kotimaiselle ja kansainväliselle yleisölle, ne tukevat paikallisia tiedeyhteisöjä ja edistävät tieteellistä keskustelua paikallisesti merkityksellisistä tutkimuskysymyksistä.[3][4]

Tutkijan ja tutkimuksen arviointi ohjaa ja suuntaa tutkimusta ja tutkijoiden toimintaa. Koska monikielisyys on tärkeä mutta usein laiminlyöty osa tutkimuksen monimuotoisuutta, monikielisyyden ja arvioinnin välisen yhteyden näkyväksi tekeminen on yksi Helsinki-aloitteen päätavoitteista.[5]

Helsinki-aloitteen ovat valmistaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Universities Norway (UHR) ja "European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities" (ENRESSH).[1]

Helsinki-aloitteen vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-aloite on vaikuttanut vuonna 2021 hyväksyttyyn UNESCOn avoimen tieteen suositukseen, jonka mukaan avoimen tieteen keskeinen tarkoitus on tehdä monikielinen tieteellinen tieto kaikille avoimesti saatavaksi, saavutettavaksi ja uudelleen käytettäväksi. Reseach on Research -instituutti on listannut Helsinki-aloitteen yhdeksi viidestätoista ajurista, jotka muokkaavat kansainvälistä keskustelua vastuullisesta arvioinnista. Aloite on huomioitu Suomen Vastuullisen tutkijanarvioinnin suosituksen lisäksi Norjan yliopistojen arviointiohjeessa (2021) sekä Latinalaisen Amerikan yhteiskuntatieteiden neuvoston (CLACSO) arvioinnin suosituksessa (2022).[6] Helsinki-aloite mainitaan myös Euroopan kilpailukykyneuvoston avoimen tieteen tutkimusta ja täytäntöönpanoa koskevassa loppupäätelmässä sekä Euroopan komission tutkimuksen arvioinnin uudistamisen sopimuksessa.[7][8][9]

Joulukuussa 2022 monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut 187 organisaatiota ja 801 yksityishenkilöä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite | helsinki-initiative.org www.helsinki-initiative.org. Viitattu 15.12.2022.
  2. Tieteellisten seurain valtuuskunta: Monikielisyys edistää tutkimustiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa tsv.fi. 25.9.2019. Viitattu 15.12.2022.
  3. Pölönen, Janne; Muhonen, Reetta; Mustajoki, Henriikka: Helsinki-aloite monikielisen tieteellisen viestinnän puolesta | Professorien, Tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti | Acatiimi Acatiimi. Viitattu 15.12.2022.
  4. Syrjämäki, Sami: Tiedekustantaminen on yksi tärkeimmistä tutkimusinfrastruktuureista Vastuullinen tiede. Viitattu 15.12.2022.
  5. Pölönen, Janne; Kulczycki, Emanuel; Mustajoki, Henriikka; Røeggen, Vidar: Multilingualism is integral to accessibility and should be part of European research assessment reform LSE Impact Blog. 7.12.2021. Viitattu 15.12.2022.
  6. Tieteellisten seurain valtuuskunta: Tieteellisten seurain valtuuskunnan toimintakertomus 2021 tsv.fi. Viitattu 15.12.2022.
  7. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10126-2022-INIT/fi/pdf
  8. The Council for National Open Science Coordination (CoNOSC): Summary of 2022 OS Council Conclusions conosc.org. 10.6.2022. Viitattu 15.12.2022. (englanniksi)
  9. Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA): Agreement on Reforming Research Assessment coara.eu/. Viitattu 15.12.2022.
  10. Signatories | helsinki-initiative.org www.helsinki-initiative.org. Viitattu 15.12.2022.