Molnija (satelliitti)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Molnija (Молния, Salama) oli Neuvostoliiton tärkein ja on eräs Venäjän käyttämä tietoliikennesatelliitti. Sen mukaan annettiin suuren inklinaation hyvin elliptisille satelliitin kiertoradoille nimeksi molnija-kiertorata. Satelliitteja on ollut käytössä yli sata kappaletta yli 30 vuoden aikana.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Molnija-satelliittijärjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 1960. Ensimmäinen tavoite oli muodostaa satelliittijärjestelmä (Molnija-Orbita) Neuvostoliiton asevoimien viestintätarpeisiin. Satelliitit päätettiin sijoittaa hyvin elliptisille kiertoradoille, joiden apogeum on eteläisellä pallonpuoliskolla. Näiltä radoilta ne palvelisivat Neuvostoliittoa paremmin kuin perinteiset geostationaariset satelliitit, joiden radiosignaali pohjoisille leveysasteille on heikko. Kolmen tällaisen tietoliikennesatelliitin satelliitin, joista kukin on noin 11 tuntia[1] 12 tunnin kiertoajasta Neuvostoliiton päällä, avulla saatiin jatkuvasti katettua koko Neuvostoliitto.
Ensimmäiset satelliitit valmistuivat vuonna 1963. Ensimmäiset laukaisut tammikuussa ja kesäkuussa vuonna 1964 epäonnistuivat. Ensimmäinen satelliitti saatiin lopulta radalleen lokakuussa 1965.
Toisen sukupolven Molnija-satelliittien laukaisut aloitettiin vuonna 1969. Tämän jälkeen Molnija-satelliitteja on laukaistu Maata kiertäville radoille hieman yli sata. Niiden käyttötarkoitus laajeni 1970-luvulla: Molnija-satelliitteja käytettiin myös televisio- ja tietoliikennepalveluiden välittämiseen.
Molnija 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen sukupolven Molnija-satelliitteja on laukaistu 1960-luvun alkupuolelta lähtien aina vuoteen 1975 saakka. Ensimmäinen onnistunut laukaisu tehtiin 22. elokuuta 1964, jolloin Maata kiertävälle radalle pääsi Kosmos 41 -satelliitti. Tämän satelliitin tietoliikenneantennien avautuminen ei onnistunut täydellisesti ja niinpä se jäikin vain osittaiseen testikäyttöön. Sarjan ensimmäinen toimiva satelliitti oli Molnija 1-1, joka laukaistiin avaruuteen 23. huhtikuuta 1965.
Molnija 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden sukupolven Molnija-satelliittien kehitystyö käynnistyi 1960-luvun lopulla. Niistä ensimmäinen eli Molnija 2-1 pääsi radalleen 24. marraskuuta 1971. Uusi satelliitti oli varustettu tehokkaammalla tietoliikenne- ja energiajärjestelmällä edeltäjiinsä nähden. Molnija 2 -sarjan satelliitteja laukaistiin avaruuteen aina vuoteen 1977 saakka.
Molnija 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jälleen kehittyneemmän satelliittisukupolven kehitystyö aloitettiin vuonna 1972. Sarjan ensimmäinen satelliitti Molnija 3-1 laukaistiin avaruuteen 21. marraskuuta 1974. Laukaisuja jatkettiin aina vuoteen 2003 saakka.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillinen Molnija-satelliitti on halkaisijaltaan 1,6 m ja 3,4 m pituinen sylinterimäinen rakenne, jonka sivuilla on kuusi aurinkopaneelia tietoliikennelaitteistojen energiantuotantoa varten. Satelliitin massa on keskimäärin 1600 kg. Molnija 3 -sarjan satelliiteilla sylinterimäisen rungon halkaisija on 1,4 m ja pituus 4,4 m.
Rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Molnija-kiertorata
Molnija-satelliitin rata on hyvin elliptinen. Radan apogeum eli etäisin piste sijaitsee keskimäärin 40 000 km korkeudessa. Radan perigeum eli Maata lähinnä oleva piste sijaitsee puolestaan noin 400 km korkeudessa. Molnija-radan kaltevuus päiväntasaajaan nähden (inklinaatio) on noin 63,4 astetta. Tällaisella radalla satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on noin 718 minuuttia ja yksi satelliitti pysyy pohjoisen pallonpuoliskon horisontin yläpuolella noin 11[1] tuntia 12 tunnin kiertoajasta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Visual satellite observing FAQ – Chapter 4 What are the different kinds of satellite orbits? satobs.org – Visual Satellite Observer's Home Page. helmikuu 1998.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Molnija 1 -satelliitit
- Molnijan kehityshistoria
- Molnija-satelliiteista
- Molnija 1-4 (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||
.svg)