Mobiilikäännös

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mobiilikäännös on mikä tahansa elektroninen laite tai ohjelmistosovellus, joka tarjoaa äänikäännöksen. Käsite sisältää kaikki kannettavat elektroniset laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu äänikääntämistä varten. Se sisältää myös kaikki konekääntöpalvelut tai ohjelmistot käsilaitteille, mukaan lukien matkapuhelimet, Pocket PC ja PDA. Mobiilikäännös tarjoaa kädessä pidettävien laitteiden käyttäjille käännöksen yhdeltä kieleltä toiselle, yleensä palvelumaksua vastaan, joka on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ihmiskääntäjän veloitus.

Mobiilikäännös on osa uutta mobiiliviestinnän käyttäjille tarjottavaa palveluvalikoimaa, joihin kuuluvat sijainnin paikannus (GPS-palvelu), e-lompakko (mobiilipankki), käyntikortin / viivakoodin / tekstin skannaus jne.

Se luottaa tietokoneohjelmointiin laskennallisen kielitieteen alalla ja laitteen viestintävälineiden (Internet-yhteys tai tekstiviestit) toimivuuteen,

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännösjärjestelmä, jonka avulla japanilaiset keskustelivat ulkomaalaisten kanssa matkapuhelinten avulla, kehitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 Advanced Telecommunications Research Institute International-Interpreting Telecommunications Research Laboratoriesissa, joka sijaitsee Japanissa Kansai Science Cityssä. Matkapuhelimeen puhutut sanat käännetään kohdekielelle ja lähetetään sitten audiona toisen käyttäjän matkapuhelimeen[1].

Transclick julkaisi kaupallisesti vuonna 2004 kädessä pidettävien laitteiden konekäännösohjelmiston, joka sisältää käyttäjän syöttämän tekstin ja tekstiviestien ja sähköpostin käännösominaisuudet. Transclickille myönnettiin patentti tekstiviestien, sähköpostin ja pikaviestien käännöksille vuonna 2006[2].

Marraskuussa 2005 toinen japanilainen yritys, NEC Corporation, ilmoitti matkapuhelimiin ladattavan käännösjärjestelmän kehittämisestä. Tämä matkapuhelinjärjestelmä tunnisti 50 000 japanilaista sanaa ja 30 000 englanninkielistä sanaa, ja sitä voitiin käyttää yksinkertaisiin käännöksiin matkoilla[3]. Vasta tammikuussa 2009 NEC Corporation esitti virallisesti tuotteensa[4].

Tietokoneiden ja viestintävälineiden tekninen kehitys on mahdollistanut matkapuhelinten käytön kielen oppimisessa. Varhaishankkeiden joukossa olivat espanjankieliset opinto-ohjelmat, joihin sisältyi sanastoharjoituksia, tietokilpailuja sekä sanojen ja lauseiden käännöksiä. Pian puhelimia alettiin käyttää englannin kielen opettamiseen Japanissa. Vuoteen 2005 mennessä he siirsivät painopisteensä sanasto-opetuksen tarjoamiseen tekstiviestillä. Samanlainen ohjelma luotiin italian kielen oppimiseen Australiassa. Sanastot, tietokilpailut ja lyhyet lauseet lähetettiin tekstiviestillä[5].

Tekniset toiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konekäännöspalvelun tukemiseksi mobiililaitteen on kyettävä kommunikoimaan ulkoisten tietokoneiden (palvelinten) kanssa, jotka vastaanottavat käyttäjän syöttämän tekstin / puheen, kääntävät sen ja lähettävät sen takaisin käyttäjälle.Tämä tehdään yleensä Internetin kautta (WAP, GPRS, EDGE, UMTS, Wi-Fi), mutta jotkut aikaisemmat sovellukset käyttivät tekstiviestejä yhteydenpitoon käännöspalvelimen kanssa.

Mobiilikäännöstä ei pidä sekoittaa käyttäjän muokattaviin (puhuviin) sanakirjoihin ja ilmaisukirjoihin, jotka ovat jo laajalle levinneitä ja saatavilla monille kädessä pidettäville laitteille ja jotka eivät yleensä vaadi Internet-yhteyttä mobiililaitteessa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mobiilikäännös voi sisältää useita hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten palvelun perustana olevan tekstin kääntämisen. Vaikka käyttäjä voi syöttää tekstiä laitteen näppäimistöllä, hän voi käyttää myös aiemmin luotua tekstiä sähköposteista tai tekstiviesteistä (sähköpostin / tekstiviestin käännös). Käyttäjän on myös mahdollista lähettää käännetty viesti, joka sisältää sekä lähdetekstin että käännöksen.

Jotkin mobiilikäännössovellukset tarjoavat myös lisäpalveluja, jotka helpottavat viestintäprosessia. Niihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:

  • puheen luominen (puheen synteesi), jossa (käännetty) teksti voidaan muuntaa ihmisen puheeksi (tietokoneella, joka antaa kohdekieltä äidinkielenään puhuvan äänen);
  • puheentunnistus, jossa käyttäjä voi puhua laitteelle, joka tallentaa puheen ja lähettää sen käännöspalvelimelle muunnettavaksi tekstiksi ennen sen kääntämistä;
  • kuvankäännös, jossa käyttäjä voi ottaa kuvan (laitteen kameralla) joistakin painetusta tekstistä (liikennemerkki, ruokalista, kirjan sivu jne.), pyytää sovellusta lähettämään sen käännöspalvelimelle, joka käyttää optista Merkintunnistustekniikka (OCR), purkamaan tekstin, palauttamaan se käyttäjälle muokkausta varten (tarvittaessa) ja kääntämään sen sitten valitulle kielelle
  • äänitulkkaus, jossa käyttäjä voi valita tarvittavan kieliyhdistelmän ja muodostaa yhteyden automaattisesti live tulkkiin
  • puhelukäännös, jossa käyttäjä voi keskustella muiden osapuolten kanssa matkapuhelinkääntäjän kautta, joka käyttää puheentunnistuksen ja puhegeneraattorin ominaisuuksia, lisäoptimoinnilla tälle viestintämenetelmälle (esim. erilainen mikrofonin herkkyys)[6]

Tuetut kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime aikoina matkapuhelimien automaattiseen käännökseen tarjottujen kieliparien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Japanilaiset palveluntarjoajat tarjoavat yleensä ristikäännöksiä japaniksi, kiinaksi, englanniksi ja koreaksi, kun taas toiset taas voivat tarjota käännöksiä yli 20 kielelle, tai tarjota yli 200 kieliparia, mukaan lukien useimmat latinankieliset kielet.

Puheenmuodostus on kuitenkin rajoitettu pienempään osaan yllä mainittuja kieliä. Niihin kuuluvat englanti, espanja, italia, ranska, kiina jne. Kuvien kääntäminen riippuu käytettävissä olevista OCR-kielistä.

Tekniset edut ja rajoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannettavan reaaliaikaisen automaattisen käännöslaitteen käytöllä on useita etuja:

  • Ihmiskäännöksen mobilisointi: ihmiskääntäjät voivat käyttää mobiilikäännöstyökaluja kääntämiseen missä ja milloin tahansa. Ihmiskääntäjien ei tarvitse enää työskennellä työpöydän käännösohjelmiston kanssa
  • Matkustaminen: Reaaliaikainen mobiilikäännös voi auttaa vieraaseen maahan matkustavia ihmisiä ymmärtämään muita
  • Liiketoiminta: Keskustelut ulkomaisten asiakkaiden kanssa tulevat helpommaksi, halvemmaksi ja nopeammaksi. Reaaliaikainen mobiilikäännös on paljon edullisempi vaihtoehto monikielisille puhelinkeskuksille, jotka käyttävät ihmiskääntäjiä.
  • Sosiaalisen verkostoitumisen globalisaatio: Mobiilikäännös mahdollistaa keskustelun ja tekstiviestien lähettämisen ystävien kanssa kansainvälisellä tasolla. Uusia ystäviä ja työtovereita voitaisiin saada helpommin ylittämällä kielimuuri
  • Vieraan kielen oppiminen: Vieraan kielen oppiminen voidaan tehdä helpommaksi ja halvemmaksi käyttämällä reaaliaikaisella konekäännöksellä varustettua mobiililaitetta. Tilastot osoittavat, että useimmat korkeakouluopiskelijat omistavat matkapuhelimia ja huomaavat, että vieraan kielen oppiminen matkapuhelimen kautta osoittautuu halvemmaksi kuin tietokoneella. Matkapuhelinten kannettavuuden ansiosta vieraiden kielten oppijoiden on helppo opiskella luokkahuoneen ulkopuolella missä tahansa ja omaan aikaansa

Haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mobiiliteknologian ja konekäännöspalveluiden kehitys on auttanut vähentämään tai jopa poistamaan joitain mobiilikäännöksen haasteita, kuten esimerkiksi mobiililaitteen pienennetyn näytön koon ja yhden sormen näppäimistön. Monissa uusissa kädessä pidettävissä laitteissa on QWERTY näppäimistö ja / tai kosketusherkkä näyttö sekä käsinkirjoituksen tunnistus, joka lisää merkittävästi kirjoitusnopeutta. Vuoden 2006 jälkeen useimmissa uusissa matkapuhelimissa ja laitteissa alkoi olla suuret näytöt, joiden tarkkuus on 640 x 480 px, 854 x 480 px tai jopa 1024 x 480 px, joka antaa käyttäjälle riittävästi näkyvää tilaa suurten tekstien lukemiseen / kirjoittamiseen. MyLanguage esitteli vuonna 2011 ns. hybridikäännösteknologian[7] Vocre-mobiilisovelluksen kautta, joka perustuu suurelta osin väkijoukon tuottamaan kielitietoon.

Mobiilikäännösalan tärkein haaste on kuitenkin käännösten kielellinen ja kommunikoiva laatu. Vaikka jotkut palveluntarjoajat väittävät saavuttaneensa jopa 96 prosentin tarkkuuden ja niillä on omaa teknologiaa, joka kykenee ymmärtämään sanastoja ja slangia, konekäännös on edelleen selvästi huonolaatuisempi kuin ihmiskäännös, ja sitä tulisi käyttää varoen, jos käännetyt asiat edellyttävät oikeellisuutta.

Yksi menetelmä, jota on käytetty epätarkkuuden lieventämiseen, on ontologian oppiminen yhdistettynä terminologian poimimiseen usein käytettyjen lauseiden tunnistamiseksi, semanttinen tulkinta tietyn lauseen oikean kontekstin ja merkityksen määrittämiseksi, sekä tietorakenteen toteutus aikaisempien monitarkoitusten termeistä ja lauseista löytyvien vivahteiden tallentamiseksi. Tämä kääntämisen perusrakenteiden yhdistelmä yhdessä koneoppimisalgoritmien kanssa tekee tästä monivaiheisesta menetelmästä tarkan ja antaa sille mahdollisuuden asteittain täsmentyä. Tätä menetelmää on erittäin vaikea automatisoida: rakenteen toteuttaminen käyttäjäystävällisellä tavalla on edelleen suuri haaste käännössovellusten kehittäjille.

Mainittavana haittana on vakaan Internet-yhteyden vaatimus käyttäjän mobiililaitteessa. Koska tekstiviestimenetelmä yhteydenpidossa käännöspalvelimen kanssa on osoittautunut vähemmän tehokkaaksi kuin datapakettien lähettäminen (viestin pituusrajoituksen (160 merkkiä) ja tekstiviestien korkeammat kustannukset verrattuna Internet-liikenteen maksuihin), Internet-yhteys mobiililaitteilla on välttämätöntä: kattavuus joillakin muilla kuin kaupunkialueilla on edelleen epävakaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KIPPO NEWS Wednesday, November 17, 1999 web.archive.org. 6.11.2008. Viitattu 29.7.2021.
  2. Language translation system and method using specialized dictionaries patents.google.com. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
  3. People's Daily Online -- Mobile phone and translation machine: two-in-one en.people.cn. Viitattu 29.7.2021.
  4. NEC develops Speech Interpretation Software for Mobile Phones(January 5, 2009): News Room | NEC www.nec.co.jp. Viitattu 29.7.2021.
  5. Home - Language Learning and Technology www.lltjournal.org. Viitattu 29.7.2021.
  6. Vasco Translator M3 | Uusi äänikääntäjä ostettavissa | Katso tarjous vasco-electronics.fi. Viitattu 29.7.2021.
  7. K. T. Bradford: Vocre Translation App For iPhone Makes Cross-Language Conversations Easy Gotta Be Mobile. 16.9.2011. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)