Minskin keskusrautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Minskin keskusrautatieasema,
Minskin matkustajaliikenteen keskusasema,
Минск-Пассажирский (Minsk-Passažirski)
Kuva asemalta
Arkkitehti Viktar Kramarenkan suunnitteleman Minskin päärautatieaseman (2000) julkisivu kadulle.
Perustiedot
Sijainti  53°53′26″N, 27°33′02″E
Osoite  Rautatieaseman aukio 3 (valkoven. Прывакзальнай плошчы 3, Pryvakzalnai Ploštšy 3), Minsk, 220050 [1]
Kunta  Minsk
Valtio  Valko-Venäjä
Avattu  1871-1873 (ensimmäinen asema: Vilnan asema), 2000 (nykyinen pääasema) [2]
Liikenne
Operaattori(t)  Valko-Venäjän rautatiet, (osa kaukojunista): Venäjän rautatiet
Kaukoliikenne  eri puolille Valko-Venäjää ja ulkomaille, mm. Berliini, Kaliningrad, Kaunas, Moskova, Pietari, Praha, Smolensk, Varsova, Vilna,...
Paikallisjunat  Linjat Maladzetšnan, Oršan, Asipovitšyn ja Baranavitšyn suuntaan
Vaihtoyhteydet  Minskin metron Leninin aukion asema ja muu paikallisliikenne, Minskin keskuslinja-autoasema
Asemarakennus
Suunnittelija  arkkitehti Viktar Kramarenka, apunaan arkkitehti Mihail Vinahradau ja insinööritoimisto GP Minskprojekt[3]
Rakennettu  2000
Lipunmyynti  kyllä (24h), myös kansainvälisille reiteille

Minskin keskusrautatieasema eli Minskin matkustajaliikenteen keskusasema (valkoven. Менскі чыгуначны вакзал, Menski tšyhunatšny vakzal, ven. Минск-Пассажирский, Minsk-Passažirski) on rautatieasema Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Asema on sekä Minskin lähiliikenteen junien että maan pikajunaliikenteen keskusasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minskin keskusaseman paikalla sijaitsi alun perin vuosina 1871–1874 puusta rakennettu Vilnan asema.

Minskin ensimmäinen rautatieasema oli Venäjän tsaarin Aleksanteri II aikana Vilna–Minsk-radan äärelle 1870-luvun alkupuolella rakennettu Vilnan asema (valkoven. Віленскі вакзал, ven. Виленский вокзал). Tämä rata jatkui edelleen Vilnasta Itämeren rannalle Liepajaan ja kaakossa Romnyyn, joka sijaitsee nykyisen Sumyn alueella Ukrainassa. Aluksi asemarakennelmat olivat puusta, mutta 1890 tilalle rakennettiin kivinen asemarakennus. Toisen maailmansodan aikana asemanseutu rakennuksineen tuhoutui. Vuosina 1948–1956 Minskin rautatieaseman aukiosta rakennettiin arkkitehti B. Rubanenkon johtaman suunnittelijaryhmän johdolla mahtipontinen Neuvostoliiton paraatiportti länteen. [2]

Nykyinen matkustajaliikenteen keskusasema ympäristön maisemointeineen rakennettiin vuosina 1992–2001 arkkitehti Viktar Kramarenkan suunnitelmien pohjalta. Itse asemarakennus valmistui 2000. Asemarakennukseen kuuluu neljä maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. [2]

Liityntäliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman naapurina samalla Rautatieaseman aukiolla sijaitsee Minskin keskuslinja-autoasema. [2] Asemalta on pääsy myös läheiselle Itsenäisyyden aukiolla sijaitsevalle Minskin metron Leninin aukion asemalle (valkoven. Плошча Леніна, Pložtša Lenina, ven. Площадь Ленина). [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Минск автомобильный (Minsk Avtomobilynyi). Kвадрограф, Minsk, 2008. ISBN 978-985-513-391-9. (venäjäksi)
  2. a b c d С.Н. Мащенко: Минск и окрестности - Minsk and Surroundings, s. 166-169. Minsk: , 2008. ISBN 978-985-06-1420-9. (venäjäksi) ja (englanniksi)
  3. Železnodorožnyi vokzal v. g. Minske prof. Kramarenkon arkkitehtitoimisto, kramarenko.com. Viitattu 6.9.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minskin keskusrautatieasema.