Kaliningradin eteläinen rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaliningradin (eteläinen) rautatieasema, Kaliningradin (matkustajaliikenteen) asema
Калинингра́д-Пассажи́рская, Калининград-Южный (вокзал)
Kaliningradin (eteläisen) aseman edustaa
Kaliningradin (eteläisen) aseman edustaa
Perustiedot
Sijainti 54°41′39.7″N, 020°29′55.1″E
Osoite ул. Железнодорожная, 17, Калининград (Ul. Železnodorožnaja 17, Kaliningrad, Venäjä)
Kunta Kaliningrad
Valtio Venäjä
Etäisyydet Kaliningradin alue: Gvardeisk 40 km, Gusev 115 km, Nesterov 140 km; Liettua: Kybartai 152 km, Kaunas 238 km, Vilna 339/342 km; Valko-Venäjä: Minsk 532/535/548 km, Homel 834 km; Ukraina: Kiova 1168 km; Latvia: Daugavpils 512 km; Venäjä: Moskova 1282 km, Pihkova 783 km, Pietari 1320 km (pitempi reitti Valko-Venäjän kautta), Murmansk 2814 km, Adler (Sotšin lentoasema) 2897 km; Puola: Gdynia 222 km[1][2]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) Venäjän rautatiet
Kaukoliikenne Kaliningradin alueen asemille, Liettuaan, Valko-Venäjälle, Latviaan, Venäjälle (mm. Pihkova, Pietari, Moskova), Valko-Venäjälle [3]
Pysäköinti Aseman edustalla
Kaliningradin asemarakennus
Kaliningradin asemarakennus

Kaliningradin eteläinen rautatieasema eli Kaliningradin matkustajaliikenteen asema (ven. Калининград-Южный, Южный вокзал Калининграда, Калининградский Южный вокзал, Калининград-Пассажирский, Kaliningrad-Passažirski) on Venäjän Kaliningradin alueen ja Kaliningradin kaupungin tärkein henkilöliikenteen rautatieasema. [4][5][6][7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaliningradin eteläinen rautatieasema valmistui 19. syyskuuta 1929. Sen rakentaminen kesti 17 vuotta, mikä johtui osin rakennustöiden keskeytymisestä ensimmäisen maailmansodan aikana. [4] Asema rakennettiin alun perin Königsbergin keskusrautatieasemaksi (saks. Königsberg Hauptbahnhof), ja sen oli tarkoituksena oli korvata Königsbergin eteläinen (saks. Königsberg Süd) ja itäinen (saks. Königsberg Ost) rautatieasema. Asema sijaitsee keskikaupungin lounaispuolella muinaisten linnoitusten alueella. Valmistuessaan se oli Saksan uudenaikaisin rautatieasema kolmilaivaisine halleineen, arkkitehtuuriltaan tiiligotiikkaamyötäilevine odotussaleineen, erillisine matkatavaratunneleineen sekä ravintolapalveluineen. Toisen maailmansodan loppuun asti se oli Preussin itäradan (saks. Preußische Ostbahn) tärkeä risteysasema sekä kansainvälisessä että Saksan sisäisessä rautatieliikenteessä.

Toisen maailmansodan jälkeen Königsberg siirtyi Neuvostoliiton hallintaan ja kaupungin nimi muuttui Kaliningradiksi. Rautatieliikenne koki samalla suuria muutoksia. Vuosien 1945 ja 1946 aikana ratapihan kiskotus muutettiin leveäraiteiseksi eikä sinne enää voinut liikennöidä lännen suunnasta kapearaiteisempaa rataa vaativilla junilla. Samoihin aikoihin myös kaupungin keskusta siirtyi koilliseen päin Kaliningradin pohjoisen rautatieaseman ympärille, jolloin asema sai nykyisen nimensä Kaliningradin eteläinen rautatieasema. Asemasta käytetään aikatauluissa yleensä nimeä Kaliningrad-Passažirski (Калининград-Пассажирский). Asema toimi jatkossa Moskovan, Pietarin, Harkovan, Homelin ja Anapan suunnasta tulevien junien pääteasemana. Kaksi ratapihan raidetta sähköistettiin ja siitä lähtien asemalta on liikennöity paikallisjunilla yksiraiteista rataa pitkin pohjoiselle rautatieasemalle ja edelleen Itämeren rannikolla sijaiseviin kaupunkeihin.

Ensimmäinen lännen suunnasta kulkeva juna sitten toisen maailmansodan saapui asemalle Berliinistä 9. elokuuta 1991 turisteille tarkoitettuna erikoisjunana. Junan kulku asemalle oli teknisesti mahdollista siitä syystä, että Puolasta Kaliningradin eteläosissa sijaitsevalle tavara-asemalle johtava kapeampiraiteinen rata eli niin sanottu kansainvälinen raide oli säilytetty sotilaallisista syistä. Rataa jatkettiin edelleen Kaliningradin eteläiselle rautatieasemalle, jotta Berliinistä voitiin jälleen liikennöidä matkustajajunilla Kaliningradiin asti.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemarakennus on kunnostettu vuosituhannen vaihteessa.

Liikenteellisesti merkittävintä on muualle Venäjälle suuntautuva liikenne. Nämä junat kulkevat matkallaan Liettuan Kaunasin ja Vilnan asemien kautta. Sitten ne useimmiten jatkavat Valko-Venäjän kautta Venäjälle ja näin tuovat mahdollisuuden matkustaa Kaunasista tai Vilnasta esimerkiksi Minskiin tai Homeliin. Pietarin suuntaan kulkevat junat voivat jatkaa Vilnasta pohjoiseen ja suunnata Latvian itäosien (Daugavpils) kautta määräasemalleen. Etelä-Venäjälle menevät junat ajavat Valko-Venäjän ohella Ukrainan läpi. [1][3]

Kaliningradista aluksi etelään vievää rataa pitkin liikennöi päivittäin junavuoro Puolan Gdańskiin ja edelleen Gdyniaan. Junassa on myös Berliiniin meneviä vaunuja. [2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Timetables of Lithuanian Railways (Liettuan rautateiden reittihaku) 2007. Lietuvos Geležinkeliai (litrail.lt). Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  2. a b Train routes - Poland (Venäjän rautateiden Puolan junista) Venäjän rautatiet (eng.rzd.ru). Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  3. a b c International train schedule, Kaliningrad (Kaliningradin aseman kansainvälisiä aikatauluja) 2010. konigsberg.ru. Arkistoitu 20.10.2011. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  4. a b South Railway Station (Kaliningradin eteläisestä asemasta) 2009-2010. visitkaliningrad.com. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  5. Lietuva ir Kalingrado Sritis. 1:500 000, 2009. Jana Seta Map Publisers Ltd, (www.kartes.lv), Riga, Latvia. ISBN 978-9984-07-472-6. (liettuaksi), (latviaksi), (viroksi), (venäjäksi), (saksaksi), (englanniksi)
  6. Baltia. Autoilijan tiekartta 1:800 000. Karttakeskus (www.karttakeskus.fi), Helsinki, 2008. ISBN 978-951-593-226-6. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi), (saksaksi), (venäjäksi)
  7. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaliningradin eteläinen rautatieasema.