MiniDisc
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| MiniDisc | |
|---|---|
 Sony NetMD Walkman MZ-N510. |
|
| Tyyppi | magneto-optinen |
| Enkoodaus | ATRAC |
MiniDisc (MD) on magneto-optinen levyke ja formaatti, jota käytetään äänen tallennusvälineenä MiniDisc-soittimissa. CD-äänilevyjen häviöttömästä PCM-koodauksesta poiketen ääni tallennetaan MD-formaatissa käyttäen häviöllistä ATRAC-koodekkia, joka poistaa äänestä elementtejä, joita kuuloaisti ei ole herkkä erottamaan. Häviöllisen pakkaamisen avulla musiikin tallennusaika vain 140 megatavun tallennuskapasiteetin omaavalle levylle on saatu vastaamaan moninkertaisesti suuremman tallennuskapasiteetin omaavaa CD-levyä.[1] MD:n kehittivät Sony ja TDK, ja ensimmäiset soittimet julkistettiin vuonna 1992.
MiniDisc-soitinten valmistus on lopetettu edullisempien ja käyttäjäystävällisempien MP3-soittimien yleistymisen takia, ja Sony toimitti viimeisen MiniDisc-soittimensa syyskuussa 2011.[2]
Ensimmäinen MiniDisc-formaatissa julkaistu albumi on Mariah Careyn Emotions. Ensimmäinen MiniDiscinä julkaistu suomalainen albumi on Neon 2 -yhtyeen Rivien välistä.[3]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MiniDisc-laitteita on neljää eri päätyyppiä. Kannettavia MD-soittimia on niiden pienen koon takia helppo kuunnella ja pitää mukana esim. kävellessä, juostessa, pyöräillessä jne. Kalliimmissa kannettavissa MD-soittimissa on MD-levyjen pelkän toiston lisäksi myös tallennusominaisuus. Autosoittimena MD-laite vastaa lähes täysin normaalia auton CD-soitinta. Kotikäyttöön on valmistettu sekä yhdistelmälaitteistoja (joissa on useimmiten sekä MD- että CD-soitin, radio, vahvistin ja kaiuttimet) että erillisiä HiFi-vahvistimeen liitettäviä MD-soittimia.
MD-Data-levyä voidaan käyttää myös moniraitaäänitykseen. Kahdeksaa yhtäaikaista raitaa tallentavia laitteita on valmistanut ainakin Yamaha.[4]
Uusimmissa NetMD-soittimissa soittimeen voidaan siirtää musiikkia tietokoneelta. Musiikkia ei kuitenkaan voi siirtää takaisin tietokoneelle soittimessa olevan eston takia. Musiikki siirretään käyttäen SonicStage-ohjelmistoa ja Sonyn omaa tiedonsiirtoprotokollaa. Protokolla on jo lähes kokonaan saatu dokumentoitua, mutta tiedostojen siirtäminen NetMD-laitteeseen esimerkiksi libnetmd-kirjastoa käyttäen ei vielä onnistu.
Hi-MD
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusmallisesta MiniDisc-formaatista on kehitetty myös uudempi Hi-MD-versio. Formaatin suurin levytallennuskapasiteetti on yksi gigatavu Hi-MD-levyjä käyttämällä. Hi-MD-soittimilla käyttäjä voi tallentaa äänimateriaalia ATRAC-pakkauksen lisäksi lineaarisena PCM-koodauksella ja siirtää sitä tietokoneelle jatkokäsittelyä varten. Sen lisäksi Hi-MD-soittimilla voidaan Hi-MD- ja MiniDisc-levyjä käyttää USB-liitännän avulla tiedostojen massamuistina samaan tapaan kuin muistikortteja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ King, Christopher: What is a MiniDisc and how does it differ from a CD? HowStuffWorks. Viitattu 13.02.2018.
- ↑ Faulkner, Joey: MiniDisc, the forgotten format The Guardian. 24.9.2012. Viitattu 13.02.2018.
- ↑ Ippi Arjanne: Minidiscin piti olla kappale säihkyvintä tulevaisuutta, mutta se ei kiinnostanut ketään – kunnes 2020-luvulla se on retroilijoiden uusin rakkaus yle.fi. 24.10.2020. Viitattu 29.8.2021.
- ↑ Yamaha MD8 Multitrack MD Recorder Owner’s Manual Yamaha. Viitattu 13.02.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MiniDisc Wikimedia Commonsissa
- Minidisc Frequently Asked Questions (englanniksi)
- libnetmd. (englanniksi)
- NetMD-protokollan dokumentaatio. (englanniksi)