Mihin menet Suomen kansa?

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mihin menet Suomen kansa? oli opettaja ja filosofian maisteri Lauri Mikael Sainion salanimellä M. Lausa kirjoittama vuonna 1942 ilmestynyt ja kohua herättänyt sosiaalipoliittinen pamfletti. WSOY:n kustantamasta 386-sivuisesta kirjasta otettiin viisi painosta jatkosodan aikana vuosina 1942–1943 ja siinä esitettyjä asutus-, perhe-, asunto- ja koulutuspoliittisia ehdotuksia toteuttiinkin 1940-luvun lopulla jossain määrin Lausan suuntaviivojen mukaisesti. Kirjan mottoina olivat lauseet Ei ole paluuta entiseen, Kansa seiso omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun sekä Ne totuudet joita emme halua kuulla ovat meille hyödyllisimmät.

Mihin menet Suomen kansa? kuului niihin kirjoihin, jotka Suomen kustannusyhdistys pyysi lokakuussa 1945 poistettavaksi kirjakaupoista poliittisista syistä. Sitä poistettiin jonkin verran myös kirjastoista.[1]

Pamfletin arvomaailma oli populistinen ja perinteisen agraaris-konservatiivinen. Siinä vaadittiin kasvattamaan Suomen väkilukua maan uhanalaisen aseman takia ja suhtauduttiin kielteisesti kaupungistumiseen ja muihin yhteiskunnan modernisaation mukanaan tuomiin ilmiöihin. Lausan mukaan ”kääpiöperhe”, jossa oli vain 1–3 lasta, perustui itsekkyyteen ja ennusti kansallisen olemassaolon tuhoa. Lausa arvosteli sitä että Suomessa pidettiin kaikissa asioissa esikuvamaana Ruotsia. Hänen mielestään liian korkea elintaso oli rappeuttanut Ruotsin, josta oli tullut löyhätapaisuuden ja sukupuolisiveettömyyden edelläkävijämaa. Lausan mukaan Ruotsin syntyvyys oli painunut alas kaksilapsijärjestelmän takia ja Ruotsin maaseudulla jäi maatyömiehiä naimattomiksi, kun nuoret naiset muuttivat maalta Tukholmaan hankkimaan elantonsa ns. yleisinä naisina. Lausa halusi että Ruotsin sijasta esikuvia haettaisiin Saksasta.

Lausa piti Suomen ongelmina liian pientä väkimäärää ja maanviljelyn sekä metsien heikkoa tuottavuutta. Lausan mielestä suuri osa Suomen pelloista oli huonosti viljeltyjä, suuret alat maata olivat tuottamattomana joutomaana ja metsät olivat huonosti tai kokonaan hoitamatta. Maanpuute aiheutti Lausan mukaan väestön siirtymistä maaseudulta kaupunkeihin ja tätä hän piti maan tulevaisuuden kannalta vahingollisena. Lausan mukaan asutustoiminnan ja tehokkaamman maankäytön avulla Suomen väkiluku voisi nousta kahdeksaan tai jopa 16 miljoonaan asukkaaseen. Kasvava väestö voisi hankkia lisätuloja muun muassa kalastuksen ja siipikarjanhoidon avulla.

Lausan huolenaiheita kuvaavat muun muassa seuraavat kirjan sitaatit:

»Meillä varsinkin kaupunkioloissa yhä yleistyvä ylensyöminen ja -juominen, ravintola-, kapakka- ja kahvilaelämän paisuminen, kallisvuokraiset, perhe-elämään soveltumattomat, ahtaat loistoasunnot tarpeettomine mukavuuksineen, kodeissa viihtymättömyys ja pako niistä, naisten ylelliset pukeutumis- ja seurustelutavat, lasten lukumäärän rajoittaminen, yleisissä tavoissa ilmenevä ryhdittömyys ja kurittomuus, sukupuolielämän alalla valtaan päässyt käsitteiden löyhyys ja esiintymisen ujostelemattomuus ja lasten hemmotteleminen ja paljon, paljon muuta vastaavan laista on saanut siemenensä Ruotsista. Meillä se on langennut kiitolliseen ja vastaanottavaan maaperään.»

»Irtolaisuus ja rikollisuus nuorison, vieläpä aivan varhaisnuorison keskuudessa on jo peloittavan suuri ja leviää. Ei ole suinkaan mikään harvinaisuus, että 16-vuotiaat tulevat jo äideiksi. Erään rikosjutun yhteydessä paljastui, miten suuri joukko 14–15-vuotiaita poikia ja tyttöjä oli pitkän ajan kuluessa kokoontunut säännöllisesti juopottelemaan. Maaseudullakin on nuoriso monin paikoin niin villiintynyttä, että keskiyöllä kotiin palatessaan heittelevät kiviä asuntojen seiniin, särkevät akkunaruutuja, tuhoavat puhelin- ja sähköjohtoja... »

»Nuoriso on alistettava kuriin ja hyviin tapoihin. Saksassa aiotaan riistää tupakka pojiltakin puhumattakaan tytöistä. Kaduilla vetelehtivät nuoret pidätetään ja lähetetään erikoisiin nuorisoleireihin. Nuorison ulkonaliikkumisen aikaa rajoitetaan suuresti, kapakoissa, tanssipaikoissa ym. nuorisolle vaarallisissa paikoissa tavatut pidätetään ilman muuta. Näin olisi tehtävä meilläkin.»

»Pojan tulee saada sellainen kasvatus, että hän tottuu ankaraan kuriin ja järjestykseen ja itsensä hallintaan, niin että hän mieheksi tultuaan pystyy johtamaan perhettään ja kansalaisena yhteiskuntaa ja valtiota. Miesten naisistuminen ”vihtori”-tyyppi, ja naisten miehistyminen, ”amatsoni”-tyyppi, ovat rappeutumisilmiöitä.»

»Vihkimätön yhdyselämä rangaistakoon rikoksena kansakuntaa kohtaan. Rikokseen syyllistyy myös se, joka sitä tavalla tai toisella suosii.»

»Virastoissa ja muissa toimipaikoissa työskenteleville naisille säädettäköön erityinen vaatimaton ja asiallinen toimipuku, joka on käytännöllinen ja halpa. Näin säästyvät konttorityttöjen ym. palkat ruokaan ja yleisö pääsee näkemästä puolialastomia tai muuten sopimattomasti pukeutuneita naisia.»

»Naisia kiellettäköön ankarasti esiintymästä julkisilla paikoilla miehen pukimissa tai uimapuvussa... Tuollainen halu on usein ilmauksena perversiydestä, luonnonvastaisuudesta, joka myös kehittyy ja leviää, jos sitä houkuttelemalla houkutellaan esiin.»

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kai Ekholm: Kielletyt kirjat 1944–1946: Yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944–1946 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 15, 79–80. (väitöskirja, Oulun yliopisto). Jyväskylä 2000.