Mihail Kotov
Mihail Grigorjevitš Kotov (1918–1993) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi suurlähetystöneuvoksena Helsingissä vuosina 1955–1957 ja 1971–1974. Diplomaatti Kotovin tehtäviin Suomessa kuului myös ulkomaantiedustelu KGB:n hyväksi. Hän puhui hyvin suomea ja piti yhteyttä suomalaisiin poliitikkoihin ja presidentti Kekkoseen.[1]
Mihail Kotov, joka oli heinäkuussa 1947 perinyt Kekkosen kontaktimiehen aseman Jelisei Sinitsyniltä, tapasi ensimmäisen kerran Urho Kekkosen huhtikuussa 1948 Moskovassa. Juhani Suomen mukaan Kotov piti tiivistä yhteyttä Kekkoseen vaalien aluspäivinä. Helmikuun 14. päivän iltana vuonna 1956, eli päivää ennen vuoden 1956 presidentinvalitsijamiesvaaleja, KGB:n edustajat Kotov ja Viktor Vladimirov näyttivät Hertta Kuusiselle ja Ville Pessille Vjatšeslav Molotovin allekirjoittaman sähkeen, jolla SKP määrättiin luopumaan Paasikivestä ja varmistamaan Kekkosen pääsy kolmannelle kierrokselle. Kotov kävi 22. tammikuuta 1975 esittämässä Kekkoselle Neuvostoliiton johdon vetoomuksen, että tämä jatkaisi presidenttinä. Kyse oli Kekkosen asettumisesta ehdolle vuoden 1978 presidentinvaaleissa.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rentola, Kimmo: Niin kylmää että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1958, s. 649. Otava, 1997. ISBN 951-1-14497-9
- ↑ Hämäläinen, Unto: Täällä puhuu Kreml. HS TEEMA, 2025. Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Polvinen, Tuomo: Hirmuisten vuosien valtiomies. J. K. Paasikivi 1870-1956, s. 235. Minerva, 2021. ISBN 978-952-375-287-0
- ↑ Rentola s. 43–44.