Mihail Bulgakov
| Mihail Bulgakov | |
|---|---|
 Bulgakov vuonna 1928. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. toukokuuta (3. toukokuuta) 1891 Kiova, Venäjän keisarikunta (nykyinen Ukraina) |
| Kuollut | 10. maaliskuuta 1940 (48 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | venäläinen, neuvostoliittolainen |
| Ammatti | kirjailija, näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | satiiri, fantasia, tieteiskirjallisuus, historiallinen fiktio |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| bulgakov.ru | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mihail Afanasjevitš Bulgakov (ven. Михаи́л Афана́сьевич Булга́ков; 15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1891 Kiova – 10. maaliskuuta 1940 Moskova) oli venäjäksi kirjoittanut neuvostoliittolainen toimittaja, romaani-, novelli- ja näytelmäkirjailija.[1]
Bulgakovin tunnetuin teos on postuumisti ilmestynyt romaani Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita). Tämä ja monet muut Bulgakovin teoksista julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen 1960-luvulla.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bulgakov opiskeli lääketiedettä Kiovan yliopistossa vuosina 1909–1916, minkä jälkeen hän toimi sotilaslääkärinä. Hän luopui lääkärin ammatista siirtyessään vuonna 1921 Moskovaan ja keskittyi sen jälkeen kirjoittamiseen.[1]
Vuonna 1939 Bulgakov työskenteli libreton ja Stalinista kertovan näytelmän parissa. Ennakko-odotusten vastaisesti molemmat työt hyllytettiin. Kirjailija masentui ja hänen terveydentilansa huononi. Bulgakov ryhtyi sanelemaan puolisolleen viimeistä versiotaan Saatana saapuu Moskovaan -romaanista.
Lääkärien diagnoosien mukaan Bulgakovia vaivasi perinnöllinen munuaissairaus,[1] johon myös hänen isänsä oli kuollut. Helmikuusta 1940 alkaen Bulgakovin ystävät ja sukulaiset valvoivat hänen vuoteensa vierellä. Bulgakov kuoli 10. maaliskuuta 1940, ja hänen siviilimuistotilaisuutensa järjestettiin seuraavana päivänä Neuvostoliiton kirjailijaliiton talossa. Ennen sielunmessun alkua moskovalainen kuvanveistäjä Sergei Merkurov poisti tekemänsä kuolinnaamion Bulgakovin kasvoilta. Bulgakov haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovaan.
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Morfiini ja muita kertomuksia. Suomentanut Mika Rassi. Turku: Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-268-008-2.
- Herra Molière. Suomentanut Tuomo-Pekka Kalliomäki. SN-kirjat, 1990. ISBN 951-615-719-X.
- Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita). Suomentanut lla-Liisa Heino (2. p. 2005 suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov). WSOY, 1969. ISBN 978-951-0-41174-2.
- Kohtalokkaat munat : satiireja ja muistelmia. Suomentanut ja valikoinut Esa Adrian. WSOY, 1975. . (Sisältää teokset Kohtalokkaat munat (Rokovyje jaitsa); Diaboliadi (Djavoliada); Koiran sydän; Nuoren lääkärin muistelmia)
- Valkokaarti (Belaja gvardija, 1925). Suomentanut Esa Adrian. WSOY, 1972.
- Turbinien päivä, Suomessa esitetty radiokuunnelma, joka pohjautuu Valkokaartin näytelmäsovitukseen Turbinien päivät[2]
- Teatteriromaani (Teatralnyi roman). Suomentanut Esa Adrian. WSOY, 1971.
- "Tšitšikovin seikkailut", suom. Esa Adrian s. 118–134. Novelli teoksessa Neuvostoproosaa 1, WSOY 1969
Kirjeitä ja päiväkirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. A. E. Curtis (toim.): Käsikirjoitukset eivät pala! Mihail Bulgakovin elämä kirjeiden ja päiväkirjojen valossa, suom. Marja-Leena Jaakkola WSOY 1994, (Profiili-sarja)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Petri Liukkonen: Mikhail Bulgakov (1891-1940) Authors Calendar, Books and Writers. Viitattu 2.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Valkokaarti, Kirjasampo, viitattu 2.7.2017
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mihail Bulgakov Wikimedia Commonsissa
- Bulgakovin teoksia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
