Michael Grant

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michael Grant
Henkilötiedot
Koko nimi Michael Grant
Syntynyt4. elokuuta 1974 (ikä 49)
Chicago
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Nyrkkeilijä
Lempinimi Big
Pituus 201 cm
Paino 114 kg
Painoluokka raskassarja
Kätisyys oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 54
Voitot 48
– tyrmäysvoitot 36
Tappiot 6
Ratkaisemattomat 0

Michael Anthony Grant (s. 4. elokuuta 1974 Chicago, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen raskaansarjan nyrkkeilijä. Jo nuorena hänellä havaittiin hyvät urheilijan kyvyt. Ennen nyrkkeilijäksi ryhtymistään hän kokeili mm baseballia,[1] ja hän olikin lajissa hyvä syöttäjä. 1990 luvun alussa hän lähti nyrkkeilyn pariin.[1] Fyysiset edellytykset Grantilla olivat raskaaseensarjaan suorastaan täydelliset: Pituutta n 201 cm,[1] ja painoa n 115 kiloa.[1] Nyrkkeilyuralla Grantin tavaramerkki oli nopeasti lähtenyt oikea suora, jota kutsuttiin nimellä "fastball". [1]

Amatööriotteluita Grant kävi ainoastaan parikymmentä,[1] ennen kuin riisui paitansa ja ryhtyi ammattilaiseksi vuonna 1994.[1] Managerinaan hänellä toimi Bill Cayton, joka oli aikaisemmin toiminut muun muassa Mike Tysonin ja Tommy Morrisonin taustajoukoissa.[1]

Vuonna 1996 Grant voitti muiden muassa Ross Purittyn.[1]

Vuonna 1998 Grant voitti Nigerialaisen David Izonin, joka oli voittanut mm kivikovan Lou Savaresen aikaisemmin.[1] Grant tyrmäsi Izonin viidennessä erässä vaivattomasti. [1]

Vuonna 1999 Grant kohtasi Lou Savaresen, ja voitti tämän pistein.[1] Loppuvuodesta hän kohtasi Puolalaisen Andrew Golotan, ja onnistui voittamaan tämän pistein. Golota - Grant kamppailusta kehkeytyi kaikin puolin viihdyttävä: Golota täräytti Grantin maahan kahdesti ensimmäisen erän aikana,[1] ja hallitsi tapahtumia selkeästi. 10 erässä Grant sai Golotan kaatumaan. Tämän jälkeen Golota yllättäen kieltäytyi jatkamasta kamppailua, joten Grant onnistui voittamaan tämän eriskummallisen ottelun. [1]

Vuonna 2000 Grant kohtasi WBC liiton hallitsevan mestarin - Lennox Lewisin Madison Scuare Gardenilla. Grant hyökkäsi Lewisin kimppuun vauhdikkaasti heti ensierässä, mikä oli hänen tapojensa vastaista. Lewis tyytyi miltei vain tarkkailemaan vastustajan huitomista, ja iski Grantin kolmasti ensi erän aikana kanveesiin.[1] Grantin onnistui jatkaa, mutta toisessa erässä hänen unelmansa mm tittelistä murskattiin: Lewis iski hänet kanveesiin rajulla kokokoukulla, eikä Grant enää jaksanut nousta ylös.[1]

Vuoden 2001 heinäkuussa Grant teki paluun lupaavaa Jameel "Big Time" McClineä vastaan. Ottelusta muodostui lyhyt: McCline kaatoi Grantin heti ensimmäisellä iskullaan, ja rytäkässä Grantin nilkka murtui, joten kamppailu oli ohitse.[1]

Vuonna 2003 Grantin uran loppu alkoi häämöttää: Dominick Guinn tyrmäsi hänet ottelun vanhettua seitsemänteen eräänsä.[1]

Vuonna 2006 Grant palasi takaisin rahakehiin, ja avausottelussaan hän tyrmäsi Charles Hatherin kuudennessa erässä.[1]

Grant palasi vajaan vuoden kestäneeltä ottelutauoltaan heinäkuussa 2008. Paluuottelussaan Grant voitti Demetrice Kingin pistein 8 erän jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Ammattinyrkkeily.net (Arkistoitu – Internet Archive) Michael Grant, talo vailla perustuksia 16.5.2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]