Metyylibromidi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metyylibromidi
Bromomethane-2D.png
Tunnisteet
CAS-numero 74-83-9
IUPAC-nimi Bromimetaani
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava CH3Br
Ulkomuoto väritön, hajuton neste (0 °C),
kaasu (20 °C)
Tiheys 1,73 g/cm3 (neste 0 °C)
3,974 g/l 20 °C (kaasu) g/cm³
Sulamispiste −94 °C (179 K)
Kiehumispiste 4 °C (277 K)
Liukoisuus veteen 1,5 ml/100 ml (20 °C)

Metyylibromidi on orgaaninen yhdiste (orgaaninen halogeeni), joka on normaaliolosuhteissa (0 °C) olomuodoltaan väritön ja hajuton neste mutta huoneenlämmössä (20 °C) kaasu. Sen kemiallinen kaava on CH3Br. Metyylibromidista käytetään myös nimitystä bromometaani tai monobromimetaani.

Metyylibromidin moolimassa on 94,95 g/mol, sulamispiste −94 °C, kiehumispiste 4 °C, suhteellinen tiheys (neste 0 °C) 1,73 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) sekä tiheys (kaasuna 20 °C) 3,974 g/l, liukoisuus veteen (20 °C) 1,5 ml/100 ml, itsesyttymislämpötila 537  °C ja CAS-numero 74-83-9.

Metyylibromidin käyttö ja sitä sisältävien tuotteiden markkinoille luovuttaminen on ollut kiellettyä Suomessa 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien (Valtioneuvoston päätös 2.4.1998 pykälä 6). Metyylibromidia on käytetty kaasuna ainakin USA:ssa tuholaistorjuntaan. Puupohjaisten pakkausmateriaalien käsittelyssä on käytetty metyylibromidia muun muassa mäntyankeroisen ja sen vektorikuoriaisen (Monochamus) ja niiden toukkien leviämisen estämiseen. Muita käyttökohteita ovat orgaaninen synteesi ja osana tulensammutusaineita[1].

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta metyylibromidille voi seurata vaikutuksia hermostoon, munuaisiin, sydämeen, maksaan ja keuhkoihin.

Otsonikerroksen suojeluun liittyvässä Montrealin pöytäkirjassa on määritetty vähennysaikataulu, jonka puitteissa metyylibromidin käyttöä tulisi vähentää erilaisissa maissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 27. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.