Metsävaraani
| Metsävaraani | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Osalahko: | Vaskitsamaiset Anguimorpha |
| Heimo: | Varaanit Varanidae |
| Suku: | Varanus |
| Laji: | prasinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Varanus prasinus |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Metsävaraanin levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
Metsävaraani[2] (Varanus prasinus) on varaanien heimoon kuuluva liskolaji. Se on sopeutunut hyvin elämään puissa.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
,_Boston.jpg)
Metsävaraani vaihtelee väriltään tumman jadenvihreästä limenvihreään. Ruumista ja häntää pitkin kulkee ohuita, mustia poikittaisjuovia.[3] Metsävaraanilla on kiipeilemisessä apunaan tarttumahäntä ja pitkät kynnet, joilla se pitää kiinni oksista.[1][3][4] Ohuet oksat kannattavat sitä sen kevyen, hoikan ruumiin ansiosta ja sen väri saa sen sulautumaan puiden sekaan. Lisko kasvaa 75–100 senttiä pitkäksi.[4] Sen häntä on noin kaksi kertaa sen ruumiin pituinen.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsävaraania tavataan yleisenä Uudessa-Guineassa saaren vuoristoseutuja lukuun ottamatta. Lisäksi sitä esiintyy ympäröivillä saarilla. Se elää monsuuni- sade- ja palmumetsissä, mangrovesoilla, laguuneilla ja kaakaoviljelmillä.[1]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsävaraani pakenee uhattuna kasvillisuuden läpi ja saattaa nurkkaan ajettuna purra.[4] Se on yksi harvoista sosiaalisista varaaneista. Metsävaraani elää pienissä ryhmissä, jotka koostuvat johtavasta koiraasta, useista naaraista sekä alempiarvoisista koiraista ja poikasista.[3][4] Lisko voi saavuttaa vankeudessa 15 vuoden iän.[3]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaras munii yleensä 3–7 munan pesueen.[3] Se laskee munat puissa elävien termiittien pesässä tai karikkeessa sijaitsevaan koloon.[3][4] Termiitit pitävät pesän lämpötilan sopivana, ja keko suojaa munia pedoilta. Munat kuoriutuvat 164–165 päivän ikäisinä. Poikaset kasvavat nopeasti. Kolmen ensimmäisen kuukautensa aikana niiden paino nelinkertaistuu ja niiden pituus lisääntyy 150–200 prosenttilla. Molemmat sukupuolet saavuttavat sukukypsyyden kahden vuoden ikäisenä.[3]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsävaraani käyttää ravinnokseen pääasiassa niveljalkaisia, kuten suuria, puissa eläviä hyönteisiä sekä taskurapuja, mutta myös pieniä selkärankaisia, kuten sammakoita, gekkoja ja muita liskoja, pieniä lintuja ja nisäkkäitä, sekä munia.[1][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Shea, G., Allison, A., Parker, F. & Tallowin, O.: Varanus prasinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1980. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
- ↑ a b c d e f g h i Emerald tree monitor Smithsonian's National Zoo. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Burnie, David (päätoim.): Animal: The Definitive Visual Guide, 3rd Edition, s. 103. Lontoo: Dorling Kindersley, 2017. ISBN 978-0-2412-9884-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.7.2018). (englanniksi)
|