Metsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset on Tapio Oy:n koordinoima hanke, jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää suosituksia suomalaisten metsien kestävään hoitoon. Suosituksilla halutaan edistää monipuolista ja kokonaiskestävää metsien käyttöä. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö osana kansallisen metsästrategian tavoitteiden toteutusta. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista ja niitä hyödynnetään laajasti metsänhoidon päätöksenteossa ja työohjeina.
Metsänhoidon suositusten sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsänhoidon suositukset esittelevät metsänomistajille ja heitä palveleville ammattilaisille metsänhoidon erilaisia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä sekä niiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Suosituksilla pyritään vastaamaan kysymykseen, kuinka metsänomistaja voi eri toimenpiteiden avulla saavuttaa omia tavoitteitaan vastaavan metsän. Suosituksia on laadittu sekä metsätilan tasolle että yksittäisten metsäkohteiden käsittelyyn. Suositukset sisältävät mm. laajasti käytetyt harvennusmallit[1], joiden avulla voidaan määrittää sopiva ajankohta ja voimakkuus harvennushakkuille. Luonnonhoitoon esitellään lukuisia keinoja, myös metsien suojelu. 2022 sisältöihin tehtiin merkittäviä täydennyksiä[2], joiden avulla voi vahvistaa metsänhoidon ilmastokestävyyttä. 2023 uusittiin mm. luonnonhoidon ja vesiensuojelun suositukset [3].
Metsänhoidon suositusten laadinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsänhoidon suositukset perustuvat pitkäjänteiseen tutkimukseen ja käytännön metsätaloudesta saatuihin kokemuksiin. Uutta tutkimustietoa hyödynnetään järjestelmällisesti. Tapio koordinoi suositusten laadintaa, johon osallistuvat metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät. Hankkeen johto- ja ohjausryhmissä[4] on edustettuina noin 30 organisaatiota. Suositusten laadinnan periaatteet ja prosessi kuvataan dokumentissa Metsänhoidon suositukset – Metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet[5]. Periaatteita on uudistettu viimeksi 2020, jolloin mukaan otettiin ilmastokestävyys, eli ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla sekä sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 2022 periaatteisiin päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsänhoidon suosituksia on julkaistu vuodesta 1989[6]. Ensimmäisen julkaisun nimi oli Metsänhoitosuositukset. Tätä nimeä käytetään edelleen puhekielessä. 1989–2020 suosituksia julkaistiin painotuotteina ja pdf-muotoisina verkkojulkaisuina, mm. nimillä Hyvän metsänhoidon suositukset ja Råd i god skogsvård. Julkaisut koostuivat pääjulkaisusta ja sitä täydentävistä työoppaista, kuten Metsänhoidon suositukset – Talousmetsien luonnonhoito.
Vuodesta 2020 alkaen metsänhoidon suositukset ovat olleet saatavilla avoimena datana verkkopalvelusta sekä rajapinnan kautta suoraan julkaisujärjestelmästä. 2021 suositukset - rekommendationer för skogsvård - julkaistiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan myös ruotsiksi. Suositusten digitalisoimisen myötä ajantasaista suositustietoa esitetään avoimen rajapinnan kautta myös muissa metsäalan tietopalveluissa, kuten Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Metsien harvennusmallit uudistetaan – taustalla tarve ilmastokestävään metsänhoitoon Tapio. 20.8.2021. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Uudet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia tekemään ilmastokestävämpiä ratkaisuja Tapio. 16.12.2022. Viitattu 16.12.2022.
- ↑ Uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon on julkaistu Tapio. 30.1.2024. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Metsänhoidon suositusten tekijät | Metsänhoidon suositukset metsanhoidonsuositukset.fi. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet | Metsänhoidon suositukset metsanhoidonsuositukset.fi. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista | Metsänhoidon suositukset metsanhoidonsuositukset.fi. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Metsään.fi Metsäkeskus. Viitattu 1.2.2022.