Metsäetana
| Metsäetana | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Keuhkokotilot Pulmonata |
| Lahko: | Maakeuhkokotilot Stylommatophora |
| Heimo: | Siruetanat Arionidae |
| Suku: | Arion |
| Laji: | subfuscus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arion fuscus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Metsäetana (Arion fuscus) on keskikokoinen tai melko kookas siruetanoiden heimoon kuuluva kotilo. Se viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja on Suomen yleisin etanalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täyteen mittaansa venynyt metsäetana on 5–7 cm:n pituinen. Eläimen pohjaväri vaihtelee kellertävän ruskeasta oranssinruskeaan. Sekäpuolen keskiosa on muuta ruumista tummemman ruskea ja kyljissä on yleensä tummat pitkittäisjuovat, joista oikealla kyljellä oleva kiertää hengitysaukon sen yläpuolelta. Kilvessä on tummat reunajuovat. Joskus tavataan tasaisen tummanruskeita yksilöitä. Hengitysaukko on oikealla kyljellä kilven etuosassa. Antura on väriltään vaalea ja eläimen tuottama lima oranssia.[3][4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäetanaa tavataan laajalti Euroopan keski- ja pohjoisosissa Britteinsaarilta Uralille saakka. Pyreneiden niemimaalta se puuttuu luultavasti kokonaan. Vieraslajina se on kulkeutunut Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on yleisin etana esiintyen koko maassa Ahvenanmaalta ja etelärannikolta aina pohjoisimmille tuntureille.[3][5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäetana kelpuuttaa elinpaikakseen etenkin tuoreet mustikkatyypin tuoreet kangasmetsät, mutta viihtyy yhtä lailla vaikkapa kulttuuriympäristössä tai suolla. Se liikkuu sekä maata pitkin että kiipeilee puihin. Muiden siruetanoiden tapaan laji on kaikkiruokainen kelpuuttaen niin tuoreen tai lahoavan kasviperäisen ravinnon kuin eläinten raadotkin. Etenkin syksyisin metsäetanoita tapaa sieniltä, jotka muodostavat keskeisen osan lajin ruokavaliosta.[3][5]
Parittelu kestää noin kaksi tuntia jonka ajan osapuolet ovat käpertyneet C-kirjaimen muotoon ja muodostavat ympyrän. Keski-Euroopassa etanat munivat noin 50 munaa muutaman viikon välein kesä-syyskuussa. Munat kuoriutuvat aikaisintaan noin kuukautta myöhemmin, kylmemmässä ilmastossa vasta seuraavana kevänä. Metsäetana elää noin vuoden ja kuolee joitakin päiviä viimeisten munien munimisen jälkeen.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rowson, B.: Arion fuscus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Pedro Cardoso: Metsäetana – Arion fuscus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c A. Koivunen, P. Malinen, H. Ormio, J. Terhivuo & I. Valovirta: Suomen kotilot ja etanat. Opas nilviäisten maailmaan. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale Oy, 2014. ISBN 978-952-67544-6-8. s. 274–275
- ↑ IdTools (englanniksi)
- ↑ a b c SUB Göttingen: AnimalBase (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Metsäetana (Arion fuscus)
- iNaturalist: Metsäetana (Arion fuscus)
- Ötökkätieto: Metsäetana (Arion fuscus)
- ITIS: Arion subfuscus (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Arion subfuscus (englanniksi)