Meto – Metsäalan asiantuntijat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry.
Perustettu 26.6.1895
Toimiala Luonnonvara-ala
Puheenjohtaja Stefan Borgman
Kattojärjestö LUVA - Luonnonvarat ry
Jäsenlehti Luonnon Varassa[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry eli Meto on metsä- ja luonnonvara-alan asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö. Meton toiminnan tarkoituksena on metsä- ja luonnonvara-alan asiantuntijoiden etujen turvaaminen ja parantaminen, sekä arvostuksen lisääminen. Meto toimii aktiivisesti metsäpolitiikassa ja tekee yhteistyötä ulkomaisten metsäammattilaisorganisaatioiden kanssa. Meton nykyinen puheenjohtaja on Stefan Borgman (25.10.2018 alkaen). Meto on STTK:n ja LUVA – Luonnonvarat ry:n jäsenjärjestö.[2]

Meton ensimmäinen edeltäjäjärjestö perustettiin vuonna 1895.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metossa jäseniä on noin 7 000. He työskentelevät luonnonvara-aloilla suunnittelijoina, esimiehinä, työnjohtajina, puun osto- ja korjuutehtävissä, metsänhoidon tehtävissä, toiminnanjohtajina, toimistonhoitajina, neuvojina, luonnonhoidon tehtävissä, opettajina ja asiantuntijoina, muissa johtotehtävissä sekä itsenäisinä yrittäjinä.[3] He työskentelevät myös myynnin ja markkinoinnin, rahoitus- ja kiinteistöalan tai viestinnän parissa. Metsäasiantuntijat ovat koulutustaustoiltaan erityyppisiä luonnonvara-alan asiantuntijoita ja erityisosaajia. Myös alan opiskelijat voivat olla Meton jäseniä heti aloitettuaan opintonsa.

Jäsenten koulutusnimike oli 1800-luvulla metsänvartija. Sittemmin koulutusnimikkeitä ovat olleet metsäteknikko, metsätyönjohtaja, metsätalousinsinööri ja metsätalousinsinööri (AMK). Nykyisin jäseninä on myös mm. opettajia, metsänhoitajia, biologeja, iktyonomeja ja kaupallisen ja markkinoinnin alan koulutuksen omaavia henkilöitä.

Opiskelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry on Meton valtakunnallinen opiskelijajärjestö ja sen jäseniä ovat kaikki Meton opiskelijajäsenet. MEOLin hallituksessa on edustajia jokaisesta metsäalan opetusta antavasta ammattikorkeakoulusta.[4]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meton hallituksessa on nykyisin 13 jäsentä (v. 2019) ja puheenjohtajana toimii Stefan Borgman. Meton valtuusto muuttui edustajistoksi sääntömuutoksella vuonna 2017. Edustajiston puheenjohtaja on Jaakko Niemistö (2019) ja jäseniä on 22 (v. 2018 alkaen).[5]

Kaarle Aleksanteri Wägg

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meton juuret juontavat Evolle Suomen ensimmäiseen metsänvartijakouluun 1800-luvulle. Suomen ensimmäinen metsänvartijakoulu perustettiin Evolle 6. huhtikuuta 1876 annetulla asetuksella. Aluksi laitos oli Evon metsänhoito-opiston alaosastona, kunnes metsänhoitajien opetus v. 1908 siirrettiin Helsinkiin. Tällöin Evon metsänvartijakoulusta tuli itsenäinen oppilaitos.[6][7]

Metsänvartijoiden koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänvartijakunta sai alkunsa vuonna 1859, jolloin annettu julistus määrää, että kruunun puistot on jaettava hoitoalueisiin ja ne taas "vartio-osuuksiin". Kuhunkin vartio-osuuteen oli asetettava "metsävahti" eli metsänvartija. Metsänvartija käytti messingistä tehtyä metsänvartijan virkamerkkiä.

Metsähallinnon ohjesääntö samalta vuodelta määrittelee näiden toimihenkilöiden pätevyysvaatimukset. Sen mukaan otetaan "metsävahdeiksi hyvämaineisia ja ruumiinsa puolesta terveitä ja voimakkaassa iässä olevia miehiä". Etuoikeus on sillä, joka "taitaa lukea, kirjoittaa ja lukua laskea". Metsänvartijoiden tärkeimmäksi työksi muodostui valtionmetsien vartioiminen eli taistelu metsänvarkaita ja muita lainrikkojia vastaan.[8]

Metsänvartijaseura 1895[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen yritys Evon metsänvartijakoulusta valmistuneiden metsätoimihenkilöiden järjestön perustamiseksi tehtiin vuonna 1895, jolloin Hämeenlinnassa pidettiin kokous 26. kesäkuuta. Sen oli kutsunut koolle Kaarle Aleksanteri Wägg (myöh. Vasama). Tällöin päätettiin perustaa koko maan kattava "Metsänvartijaseura", mutta kahdesta anomuksesta huolimatta Keisarillinen Suomen Senaatti ei suostunut vahvistamaan sääntöjä.[9]

Metsänvartija Liitto 1901[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1901 yhdistyksen nimeksi esitettiin "Metsänvartija Liitto", mutta tämänkään liiton sääntöjä ei Senaatti vahvistanut.lähde?

Suomen Metsänhoitoammattimiesyhdistys 1906[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1906, jolloin liiton nimi oli muutettu säännöissä "Suomen Metsänhoitoammattimiesyhdistykseksi", Suomen Senaatti vihdoin vahvisti säännöt. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Juho Kallio ja hänen jälkeensä Elias Koljonen. Alussa liiton päätehtävänä oli metsänhoitoaatteen levittämisen metsänomistajien keskuuteen.[10] Palkka- ja muiden työmarkkinakysymysten hoitoon ei liiton silloinen johto paljonkaan puuttunut.[9] Palkkausasioita hoidettiin vuosina 1908–1910 niin, että liiton kokouksessa käytiin palkoista suuntaa antava keskustelu, jonka pohjalta valitut toimikunnat tekivät esityksiä työnantajille. Esimerkiksi "Metsänhoitohallitus" pyysi ohjesääntöluonnoksesta Metsänhoitoammattimiesyhdistyksen lausunnon ja valittu toimikunta esitti metsätyönjohtajan varsinaiseksi palkaksi noin 100 markkaa kuukaudessa sekä asuntoetuudeksi noin kolmanneksen edellisestä. Lisäksi toivottiin ikälisäjärjestelmää, jonka mukaan vuosipalkka nousisi kunkin viisivuotiskauden päätyttyä 200 markalla.[10] (s. 12-13)

Metsämiesten Keskusseura 1919 - 1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänhoitoammattimiesyhdistyksen jäämistö siityi "Metsämiesten Keskusseuralle" lokakuussa 1919, jolloin Kuopiossa valittiin uusi johtokunta. Puheenjohtajaksi tuli Tapani Hupli, sihteeriksi Martti Vuori ja taloudenhoitajaksi Kaarlo Kunnas. Järjestö oli aallonpohjassa: talous oli heikko, haaraosastot lamassa ja maksavia jäseniä vain kourallinen. [11]

Nyt kuitenkin nousi esille "nuori voimakas johtomies" Kalle Petäjä. Hän kirjoitti Metsämies-lehdessä "leimuavia" kirjoituksia, jotka innostivat ja kokosivat jäsenistöä. Petäjä valittiin puheenjohtajaksi vain 29-vuotiaana vuonna 1924, missä tehtävässä hän neljännesvuosisadan ajan "luontaisella arvovallallaan hallitsi tilanteet niin sisään kuin ulospäin suuntautuvassa toiminnassa".[11]

Metsäalan Toimihenkilöliitto - Skogsbranschens Funktionärsförbund - METO r.y 1979[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäalan Teknisten Liiton ja Metsäalan Työnjohtajaliiton yhdentäminen metsäalana toimihenkilöiden yhteiseksi työmarkkina- ja ammattijärjestöksi otettiin yksityiskohtaisen suunnittelun kohteeksi vuoden 1977 alussa. Ehdotus yhteisen järjestön organisaatiomallista ja toimeenpanon suunnitelmasta laadittiin. Lähtökohtana pidettiin alan toimihenkilöiden edunvalvonnan tehostamista ja samalla todettiin, että tämä voi tapahtua ainoastaan yhdistämällä silloisten liittojen voimavarat.

Metsäalan Teknisten Liitto ja Metsäalan Työnjohtajaliitto pitivät perustamiskokouksen Savonlinnan Rauhanlinnassa 15. marraskuuta 1979[12]. Liiton nimeksi tuli Metsäalan Toimihenkilöliitto – Skogsbranschens Funktionärsförbund – METO r.y. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Näreaho ja varapuheenjohtajaksi Arvi Vinni.[9] Metsäneuvoksen arvonimen saanutta Näreahoa seurasi puheenjohtajana vuoteen 2018 asti Håkan Nystrand, joka myös sai metsäneuvoksen arvon.[13]

METO - Metsäalan Asiantuntijat ry 2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO r.y:n hallitus teki sääntömuutosesityksen 7. kesäkuuta 2001, jonka mukaan liiton uusi nimi olisi "METO - Metsäalan Asiantuntijat ry". Liiton VI (6.) liittokokous pidettiin Kalastajatorpalla Helsingissä 3.- 4.10.2001. Liittokokous hyväksyi yksimielisesti sääntömuutoksen 3. lokakuuta 2001.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ http://www.luonnonvarassa.fi
  2. ↑ Luva www.luva.fi. Viitattu 23.8.2017.
  3. ↑ Metsäasiantuntijat – Luva www.luva.fi. Viitattu 23.8.2017.
  4. ↑ Opiskelijat – Luva www.luva.fi. Viitattu 23.8.2017.
  5. ↑ [www.luva.fi/metsaasiantuntijat Meton hallitus ja edustajisto]
  6. ↑ Metsäteknikkojen Keskusliitto r.y: Suomen Metsäteknikot - Finlands Forsttekniker 1878 - 1949, s. IX. Metsäteknikkojen Keskusliitto r.y, 1950.
  7. ↑ Sistola, Kalle., Saarijärven offset): Evolla ensimmäisenä : Ewoisten metsänhoito-opistosta osaksi ammattikorkeakoulua 1862-2002. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 2002. 58382352. ISBN 9517841310. Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Kantapuu: Metsänvartija kantapuu.fi. Viitattu Laitakari, Erkki. Metsähallinnon vuosisataistaival 1859-1959, SILVA FENNICA 107, 1960. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ a b c Pajamäki, Jaakko.: Metsäalan toimihenkilöliitto 80 vuotta : 1906-1986 ; elämäntyö tulevaisuudelle. Helsinki: Metsäalan toimihenkilöliitto, 1989. 57920693. ISBN 9529012640. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ a b Metsäteknikkoliitto: ”Suomen metsänhoitoammattimiesyhdistys 1906-1919”, Metsäteknikkoliitto 1906 - 1966, s. 8. Metsäteknikkoliitto - Forstteknikerförbundet r.y., 1966.
  11. ↑ a b Metsäteknikkoliitto: ”Metsämiesten Keskusseura 1919 - 1943”, Metsäteknikkoliitto 1906-1966, s. 14. Metsäteknikkoliitto - Forstteknikerförbundet r.y., 1966.
  12. ↑ Toimittanut Juha Maasola & toimituskunta Isomäki, Kolehmainen, Mattila ja Salokannel: Metsäpomon matkassa - Savotoilta tiedon teille, s. 386. Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO ry, 2001.
  13. ↑ Stefan Borgman valittiin Meton uudeksi puheenjohtajaksi. Maaseudun Tulevaisuus, 26.10.2018, nro 126, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2023.
  14. ↑ Metsäalan Toimihenkilöliitto - METO r.y, VI liittokokouksen pöytäkirja 23.10.2001tarvitaan parempi lähde
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meto_–_Metsäalan_asiantuntijat&oldid=22033084”