Metsänvartija

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Metsänvartijan hihamerkki Valko-Venäjällä.

Metsänvartija on valan vannonut toimihenkilö, joka valvoo omassa "valvontapiirissään", ettei luvatonta metsänkaatoa ja metsästystä pääse tapahtumaan.

Metsänvartijat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänvartijakunta sai alkunsa 1859, jolloin annettu armollinen julistus määräsi, että kruunun puistot on jaettava hoitoalueisiin ja ne taas "vartio-osuuksiin". Kuhunkin vartio-osuuteen oli asetettava "metsävahti".

Suomessa metsänvartija valvoi metsäalueen asukkaiden järjestyssääntöjen noudattamista. Hän saattoi vartiointitehtävien lisäksi toimia laillisten metsätöiden työnjohtajana.

Metsänvartija-nimike muuttui vuonna 1942 metsäteknikoksi[1][2][3]. Metsäteknikoiden koulutus muuttui edelleen metsätalousinsinööri-koulutukseksi 1990-luvulla. Vuodesta 1995 alkaen metsätalousinsinööri-tutkinnon suorittaneet ovat saaneet alemman korkeakoulututkinnon ja nimike on nykyisin metsätalousinsinööri (AMK).

Metsänvartijan virkamerkki[4]. Merkki on ollut Kivijärven hoitoalueella vuosien 1887–1926 välisenä aikana metsänvartijana toimineen henkilön käytössä. Metsänvartijakunta sai alkunsa 1859, jolloin annettu armollinen julistus määräsi, että kruunun puistot on jaettava hoitoalueisiin ja ne taas "vartio-osuuksiin". Kuhunkin vartio-osuuteen oli asetettava "metsävahti".

Metsänvartijoiden koulutus 1876 - 1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsänvartijoiden koulutuksen aloittaminen eteni hitaasti. "Suomen metsäkouluopetuksen isän" A. G. Blomqvistin sitkeän työn ansiosta metsänvartija-koulutus aloitettiin perustamalla Suomen ensimmäinen metsänvartijakoulu Evolle 6. huhtikuuta 1876 annetulla asetuksella.[5] Evo on nykyisin osa Hämeenlinnaa.

Aluksi metsänvartija-laitos oli Evon metsänhoito-opiston alaosastona, kunnes metsänhoitajien opetus vuonna 1908 siirrettiin Helsinkiin. Tällöin Evon metsänvartijakoulusta tuli itsenäinen oppilaitos.[5]

Metsänvartijaseura 1895[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evolta valmistuneet metsänvartijat yrittivät perustaa "Metsänvartijaseuran" 26.6.1895, kun Hämeenlinnassa pidettiin Kaarle Aleksanteri Wäggin (myöh. Vasama) kutsumana perustamiskokous. Keisarillinen Suomen Senaatti ei suostunut kuitenkaan vahvistamaan sääntöjä. Vuonna 1906 senaatti hyväksyi vihdoin metsänvartijoiden valtakunnallisen järjestön "Suomen Metsänhoitoammattimiesyhdistys" säännöt.[5] Yhdistyksen nimi on nykyisin METO - Metsäalan Asiantuntijat.

Lisää tietoa metsänvartijoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korteniemen perinnetila Liesjärven kansallispuistossa Suomessa on entinen metsänvartijan torppa. Lusto - Suomen Metsämuseossa on lisää tietoa metsänvartijoista. METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:llä on metsänvartijoiden historiaa käsittelevää kirjallisuutta.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Metsänvartija”, Otavan Iso Tietosanakirja 5, s. 1586. Helsinki: Otava, 1963.
  2. ”Metsänvartija”, Pieni Tietosanakirja III, s. 190. Helsinki: Otava, 1951.
  3. Metsäteknikkoliitto - Forsteknikerförbundet r.y.: Metsäteknikkoliitto 1906 - 1966, s. 21. Metsäteknikkoliitto, 1966.
  4. Kantapuu, Lusto: Metsänvartijan virkamerkki Kantapuu.fi.
  5. a b c Metsäteknikkoliitto - Forstteknikerförbundet r.y.: Metsäteknikkoliitto 1906 - 1966, s. 7-8. Metsäteknikkoliitto, 1966.